Näkökulma: Paine tehdä rikosilmoituksia Liechtensteinin-jutussa kasvaa

Verottajalta alkavat loppua syyt, joiden vuoksi rikosilmoituksia Suomen suurimmassa veronkiertojutussa ei ole tehty kuin yksi. Helsingin hallinto-oikeus antoi nyt verottajan kaipaaman kantansa varastettujen tilitietojen käyttöön. Päätöksen mukaan tietoja voi käyttää.

Kotimaa

Verottaja sai tietoja (siirryt toiseen palveluun) varojaan Liechtensteiniin piilottaneista suomalaisista vuonna 2008. Saadut tilitiedot koskivat vuosien 2001 ja 2002 vaihdetta.

Veronkorotuksia voidaan määrätä viisi vuotta verotuksen valmistumisesta. Vuoden 2001 osalta verotus valmistui loppuvuodesta 2002. Näin ollen vuotta 2001 koskevia veronkorotuksia ei voitu enää määrätä 2008, vaan ne olisi pitänyt määrätä viimeistään syksyllä 2007.

Verottajalla kesti aikansa alkaa tutkia LGT-pankista saatuja tietoja. Tutkimukissa pankin asiakkaisiin oltiin yhteydessä ja heitä pyydettiin kertomaan, mitä Liechtensteinista löytyneille varoille on tapahtunut sittemmin. Valtaosa esittikin pyydetyt tiedot.

Helsingin hallinto-oikeus on marraskuun alussa ratkaissut kaksi tapausta koskien Liechtenstein-jutun verotuspäätöksiä. Niistä käy ilmi, että verottaja oli määrännyt ensimmäiset valituksenalaiset korotukset lokakuussa 2010.

Jos kaikki Liechtenstein-jutun verotarkastukset valmistuivat noihin aikoihin, tarkoittaisi se, että ainakin verovuosien 2001, 2002 ja 2003 osalta oikeus määrätä veronkorotus oli ehtinyt vanhentua ennen kuin niitä päästiin käsittelemään.

Rikos vanhenee verotusoikeutta hitaammin

Törkeä veropetos vanhenee rikoksena kymmenessä vuodessa. Tämäkin aika lasketaan verotuksen valmistumisesta. Niinpä vanhimmista vuoden 2001 tilitiedoista paljastuvat rikosepäilyt vanhenivat viime vuoden syksyllä. Tänä syksynä vanhenivat myös vuoden 2002 mahdolliset törkeät veropetokset.

Samaan aikaan verottajalta alkaa loppua syyt olla tekemättä tutkintapyyntöjä, jos aineistossa rikosepäilyihin on aihetta. Verohallinto on aiemmin selittänyt (siirryt toiseen palveluun), että epävarmuus tietojen käyttökelpoisuudesta vaatii vielä hallinto-oikeuden ratkaisun. Se on nyt saatu: tietoja voi käyttää.

Myöskään "ne bis in idem" (siirryt toiseen palveluun), eli kaksoisrangaistuksen kielto ei päde niissä tapauksissa, joissa veronkorotusta ei ole voitu määrätä verotusoikeuden vanhenemisen takia.

Vajaan vuoden päästä vanhenevat verovuoden 2003 törkeätkin veropetokset. Verovuoden 2004 osalta verottaja todennäköisesti ehti veronkorotuksia jo määräämään. Jos verottajalla tai poliisilla on halu tutkia mahdolliset rikokset, on luultavaa, että mahdollisuus siihen olisi olemassa huolimatta korkeimman oikeuden ne bis in idem -päätöksestä. Päätös estää polisiitutkinnan vain niiden verovuosien osalta, joilta veronkorotus on määrätty.

Toimiiko poliisi tai verottaja?

Helsingin poliisin talousrikostutkinnasta vastaava yksikönjohtaja Ismo Siltamäki sanoi aiemmin tällä viikolla luottavansa siihen, että verottaja kyllä tekee tutkintapyynnön, jos se havaitsee näyttöä rikoksista, joita ei ole käsitelty veronkorotusasiana verotusoikeuden vanhenemisen vuoksi. Verohallinnon johtava lakimies Matti Merisalo kieltäytyi kommentoimasta sitä, onko verottajalla tietoja veronkierrosta, jossa verotusoikeus on ehtinyt vanheta, ja jotka näin olisivat tutkittavissa rikoksena.

Verohallinto on myös muistuttanut (siirryt toiseen palveluun)lehdistötiedotteella poliisia siitä, että poliisin tulee aloittaa tutkinta, jos se epäilee rikoksen tapahtuneen. Poliisista puolestaan on kerrottu, että he ovat jo vuosia sitten toivoneet verohallinnolta tutkintapyyntöä.

Jos vastuun pallottelu jatkuu vielä vuoden, mahdolliset törkeätkin verorikokset ehtivät vanheta.