Harva lapsi tietää mitä tehdä tulipalon sattuessa

Helsingin ja Uudenmaan pelastuslaitoksien tekemän kyselytutkimuksen mukaan vain joka toiselle alakouluikäiselle on kotona kerrottu, miten tulipalotilanteessa toimitaan. Turvallisuuskouluttajan mukaan jo ekaluokkalainen osaa tehdä hätäpuhelun tarvittaessa, jos ohjeet ovat oikeat.

Kotimaa
Yleinen hätänumero
Laura Holappa / Yle

Helsingin pelastuslaitos, sekä Länsi-, Itä-, ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokset ovat toteuttaneet syksyn aikana peruskouluikäisille kyselyn liittyen turvallisuuteen. Kyselyyn vastasi yhteensä 7 828 lasta ja nuorta Uudenmaan alueelta. Tutkimuksesta nousi esille huolestuttavia lukuja.

- Vain joka toiselle alakouluikäiselle ovat vanhemmat kertoneet, miten tulipalotilanteessa poistutaan kotoa. Lähes kaikki kyllä tietävät yleisen hätänumeron, mutta pienimmistä oppilaista vain joka viides muistaa oman kotiosoitteensa ulkoa, sanoo turvallisuuskouluttaja Leena Malinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Malinen muistuttaa, että tulipalo on lapselle uusi tilanne, jossa toimimista olisi hyvä harjoitella etukäteen.

- Tulipalotilanne on aina outo ja tästä vanhemmat eivät keskustele lasten kanssa riittävästi. Lapsen tulisi tietää, miten palon sattuessa tulee toimia, mihin poistutaan ja onko isommilla lapsilla esimerkiksi mahdollisuus ottaa jotain mukaan.

Tärkeitä asunnosta mukaan otettavia tavaroita voivat olla esimerkiksi henkilöllisyyspaperit sekä arvoesineet.

Turvallisuusohjeet eivät ole ikäsidonnaisia

Pelastuslaitokset järjestävät lapsille aika ajoittain opetusta paloturvallisuudesta, mutta myös vanhempien panostusta tarvitaan. Malisen mukaan pienillekin lapsille voi jo opettaa perusasioita turvallisuudesta.

Lapsen tulisi tietää, miten palon sattuessa tulee toimia.

Leena Malinen

- Tiettyjä asioita oppivat kyllä pienetkin lapset ihan hyvin. Esimerkiksi ekaluokkalainenkin osaa kyllä soittaa hätänumeroon, koska siellä sitten ohjataan ja kysellään. Tärkeintä pienen oppilaan on muistaa hätänumero ja kotiosoite, jos hätä ilmenee kotona. Mitä enemmän tulee ikää, sitä enemmän voi sitten sitä vastuutakin antaa.

Mikäli vanhemmat osaavat alkusammutustaidot, ei niidenkään opettaminen lapsille ole Malisen mukaan mitenkään ikäsidonnaista. Yläkouluikäisistä nuorista 41 prosenttia ilmoittikin jo osaavansa käyttää alkusammutusvälineitä.

Pelastuslaitos suosittelee, että jokaisesta kotitaloudesta löytyisi vähintäänkin sammutuspeite, omakoti- ja rivitaloasukkailta lisäksi toimiva, vähintään 6 kg:n käsisammutin.

Palovaroitin makuuhuoneessa voi pidentää pelastautumisaikaa

Kysely paljasti myös, että vain vajaa puolet kyselyyn vastanneista oppilaista ilmoitti, että heillä on palovaroitin omassa huoneessaan. Loput eivät tiedä tai heillä ei ole palovaroitinta makuuhuoneessaan.

Lain mukaan palovaroittimia tulee olla kerroskohtaisesti yksi jokaista alkavaa 60 neliötä kohden, mutta esimerkiksi makuuhuoneisiin suositellaan omaa varoitinta.

Varoitin tulee asentaa oikein, jotta hälytys tulee jo palon alkuvaiheessa.

Leena Malinen

- Jos esimerkiksi makuuhuoneessa syttyy sähkölaitteesta tulipalo, pitenee pelastautumisaika ratkaisevasti, jos huoneessa oleva varoitin hälyttää. Varoitin tulee kuitenkin asentaa oikein, jotta hälytys tulee jo palon alkuvaiheessa.

Malinen ohjeistaa myös, että palovaroitin olisi hyvä tarkastaa kerran kuussa ja patterit vaihtaa vähintään kerran vuodessa.

- Tavaksi voisi ottaa vaikka sen, että palovaroittimiin vaihdetaan patterit aina joulukuun ensimmäisenä päivänä, jolloin vietetään kansallista ja pohjoismaalaista palovaroitinpäivää.