Helsinki etsii epätoivoisesti uusia lumenkaatopaikkoja - rekkarallin pitäisi olla kohtuuden rajoissa

Vaikka maa on vielä musta, tähyillään rakennusvirastossa jo huolestuneina sääennusteita. Jos lunta tulee viime talvien tahtiin, on kaupunki helisemässä sen kanssa, mihin se kaikki kärrätään. Hernesaaren lumenkaatopaikalle on lähes mahdoton löytää korvaajaa.

Kotimaa
Helsinki tuskailee lumensäilytyksen kanssa.
Helsinki tuskailee lumensäilytyksen kanssa.Yle/ Jukka Koski

Kuorma-autojen lumiralli on tullut menneinä talvina tutuiksi helsinkiläisille. Tilanne ei ole helpottumaan päin; suurin lumenkaatopaikka, Hernesaaren ranta, poistuu lähivuosina käytöstä. Kaupunki haluaa kaavoittaa, eikä mustina lauttoina lillivä hiekkainen lumi ole varsinainen kaunistus merimaisemassa.

Rakennusvirastossa manataan aikeita: Hernesaareen on voitu kipata lunta vaikka 60 000 kuormaa talvessa. Korvaavaa, vastaavan kokoluokan paikkaa ei tahdo löytyä kaupungista. Joko pyrkimys törmää kaavoitustarpeisiin tai siihen, että harva haluaa asuinkadulleen tuhansia kuorma-autoja talviaikaan. Käytöstä poistumassa on myös Kyläsaaren lumenkaatopaikka, eli kaikkiaan tilaa pitäisi löytyä ankaran lumitalven tarpeisiin 85 000 lumikuormalle.

Länsi-Helsingissä ei tälläkään hetkellä ole paikkaa, mihin lumi voitaisiin kerätä. Se tarkoittaa pitkiä siirtoaikoja, mikä hidastaa lumen poistamista. Rakennusviraston ylläpitoinsinööri Anna Keskinen toivoo kaupunkisuunnittelulta ymmärrystä lumitöiden tarpeille.

- Nyt suunnitellaan tiivistä kaupunkirakennetta, joka näyttää kivalta ja viihtyisältä. Kovin paljon kuitenkin ihmetyttää, mihin lumi pannaan, kun talot alkavat suoraan kadusta. Uusien asuinalueiden suunnittelussa pitäisi jo miettiä sitä, mihin lunta voi koota talvisin.

Luola tai Östersundom eivät innosta

Yhdeksi lääkkeeksi lumenraijausongelmaan on ehdotettu lumensulatusluolaa, jota Helsingin Energia on kaavaillut Mäntymäen alle. Esillä on ollut myös ajatus Vuosaaren jätevesisiilojen hyödyntämisessä lumen säilömiseen. Rakennusviraston toimistopäällikkö Pekka Isoniemi kuitenkin laskeskelee, ettei niistä ole ongelmaa ratkaisemaan.

- Esimerkiksi tämä lumiluola on vasta selvittelyvaiheessa. Jo nyt kuitenkin näyttää siltä, että sulattamoratkaisut neljä-viisinkertaistaisivat kiinteistöille aiheutuvat kulut. Vaikea uskoa, että ne innostuvat kovin suuresti, kun eivät kaikki haluaisi maksaa lumen poiskuljettamisesta nytkään. Luolaan mahtuisi sitä paitsi lunta vain saman verran kuin Kyläsaareen, 25 000 kuormaa. Mihin loput laitetaan, jos Hernesaari ei ole käytössä?

Vaihtoehtona on väläytelty myös Östersundomia, jonne lunta on jo vietykin. Omin luvin - painottaa kaupungin rakentamispalvelu Staran yksikönpäällikkö Ville Alatyppö.

- Meille ei ole esitetty mitään uutta paikkaa, mutta johonkin se lumi on laitettava. Östersundom ei ole kuitenkaan hyvä sijainti; Hernesaareen verrattuna matka on kolminkertainen ja sen myötä myös hiilidioksidipäästöt ovat kolminkertaisia. Että lumityöt saadaan tehtyä, pitää olla tilaa toimia ja loppusijoituskapasiteettia tarpeeksi.

Kaikkea lunta ei enää kärrätä

Tänä talvena rakennusvirasto aikoo vähentää roimasti lumenkuljetuksia. Asuinalueiden lumia on tarkoitus entistä enemmän koota lähelle aurauspaikkoja esimerkiksi puistikoihin tai aukioille. Tavoitteena on tehostaa työtä ja säästää kuljetuksissa. Osa jalkakäytävistä saanee ei talvikunnosssapitoa -kyltin; kaiken lumen poisvientiä tärkeämpää on se, että esimerkiksi joukkoliikennevälineet mahtuvat kulkemaan kadulla.

Ihan kivuttomasti ei asuinalueilta lumensäilömispaikkoja löydy. Nyt esimerkiksi Lauttasaaresta kaikki lumi on kuljetettava pois. Viime talvena yritettiin tehdä toisin; 700 kuormallista lunta yhdessä puistikossa sai kuitenkin muutaman taloyhtiön asukkaat ryhtymään raivoisaan puhelinrumbaan. Lumikukkula ikkunan alla ärsytti. Rakennusviraston Isoniemi toivoo, että helsinkiläisillä olisi ymmärrystä ja kärsivällisyyttä.

- Lumi on meidän kaikkien asia. Usein on vain huonoja ratkaisuja ja sitten niistä pitää valita vähiten huono. Jotta asiat sujuvat, pitää kaikkien tehdä yhteistyötä.

Yhteisvastuuta perää myös Staran Alatyppö. Mies muistuttaa, että esimerkiksi mereen kipattavan lumen puhtauteen on helppo vaikuttaa.

- Kyllä se lumi taivaalta sataa ihan puhtaana maahan. Hiekotushiekka on tietysti asia erikseen, mutta muuhun roskaan me emme ole syypäitä, eikä rakennusvirastokaan niihin kuormiin lisää roskaa.

Alatyppö toivoo, että ihmisillä olisi kunnossapitovaatimuksissaan kohtuus mukana.

- Me haluamme tuottaa veronmaksajille hyvää palvelua ja vastinetta rahoille, mutta kesäkeliä me emme voi helmikuussa järjestää. Tai voidaan me tietysti, kun laitetaan tarpeeksi miljoonia pinoon.