Sveitsi äänestää johtajien palkkakatosta – "Uhkaamme muuttua Euroopan Pohjois-Koreaksi"

Sveitsi järjestää sunnuntaina kansanäänestyksen johtajien palkkakatosta. Jos äänestys menee läpi, saavat sveitsiläisjohtajat tienata korkeintaan 12 kertaa enemmän kuin tavalliset työntekijät. Elinkeinoelämä uskoo, että palkkarajoituksella olisi kohtalokkaita seurauksia Sveitsin taloudelle.

Ulkomaat
Palkkakattoa kannattava mielenilmaus Zurichissa 2. lokakuuta.
Palkkakattoa kannattava mielenilmaus Zurichissa 2. lokakuuta.Fabrice Coffrini / AFP / Lehtikuva

Sveitsiläiset tallustavat hiljalleen pitkin Baselin keskuskatuja hyytävässä loskasateessa. Ärräpäät eivät lentele, vaan kaduilla on seesteistä ja hillittyä. Niinkuin maassa on tapana.

Taustalla sveitsiläisten arkista menoa tarkkailee valtavaan lakanaan maalattu miesjohtaja. Pomo on yltäkylläinen ja ihrasta muodoton. Osa ihmisistä ei suostu vilkaisemaankaan härskiä karikatyyriä. Joillekin se on punainen vaate.

Protestoinnin sijasta Sveitsissä on totuttu liputtamaan rahan puolesta. Sveitsiä pidetäänkin yhtenä maailman suurimmista veroparatiiseista. Maa ei ole sattumalta pääkonttoreita, pankkeja ja vaurautta pullollaan.

Sveitsin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Baselissa on maailman merkittävimpiin kuuluva lääkealan keskittymä. Lääkeyhtiöiden Rochen ja Novartiksen toimitusjohtajat ansaitsevat yli 200 kertaa enemmän kuin yhtiöiden heikoimmin palkatut.

Osa lintukodon asukeista on saanut tästä tarpeekseen. Nyt johtajien palkitsemista halutaan rajoittaa kansanäänestyksen avulla.

Vasemmiston palkkajahti

Sveitsin vasemmistopuolueiden masinoima palkkajahti alkoi viime vuoden maaliskuussa. Silloin sveitsiläiset äänestivät, että jatkossa yhtiöiden osakkeenomistajat päättävät johtajiensa palkitsemisesta yhtiön hallituksen sijasta.

Äänestystulos sai muualla Euroopassa ja myös Suomessa kannustavan vastaanoton.

Sunnuntaina 1:12-niminen kansanäänestys jatkaa jahtia. Idea on se, että johtaja saisi jatkossa tienata korkeintaan 12 kertaa enemmän kuin yhtiön huonoimmin palkattu työntekijä.

Palkkakaton takana on Sveitsin sosialistipuolueen nuorisojaosto Juso, joka sai kerättyä 100 000 allekirjoitusta ehdotukselleen. Sveitsissä äänimäärä riittää kansanäänestyksen aloittamiseen. Mikäli enemmistö sveitsiläisistä antaa äänensä, tehdään siitä automaattisesti laki.

- Sveitsin vauraus on jakautunut liian epätasaisesti. Johtajat ansaitsevat miljoonia, mutta sadat tuhannet työskentelevät lähes nälkäpalkalla, Juson puheenjohtaja ja ehdotuksen puuhamies David Roth puhisee.

Kampanjan mainos rakennuksen seinällä.
Jaakko Levola / Yle

Ehdotusta kannattavien pääviesti on se, että vielä 30 vuotta sitten sveitsiläisjohtajat tienasivat kuusi kertaa enemmän kuin tavallinen työntekijä. Nyt suhdeluvun sanotaan olevan 43-kertainen. Sveitsi onkin vaaliretoriikan mukaan muuttunut riistäjien ja riistettävien maaksi.

"Puremme ruokkivaa kättä"

Sveitsin elinkeinoelämä vastustaa kovaäänisesti palkkakattoa. Kansalaisille on toitotettu, että rajoitteiden myötä suuryritykset lähtisivät maasta, työttömyys kasvaisi ja verotusta jouduttaisiin nostamaan.

Muun muassa arvostetun St. Gallen yliopiston laskelmien mukaan miljonäärien tuloihin kajoaminen vähentäisi valtion verotuloja jopa 1,5 miljardilla frangilla (1,22 miljardilla eurolla) vuodessa.

Palkkakaton vastustajat ovat iskeneet pöytään kauhuskenaarioiden lisäksi vakuuttavia vasta-argumentteja. Muun muassa oikeistomielinen ajatushautomo Avenir Suisse mainostaa, että Sveitsissä on kansainvälisessä vertailussa (mm. OECD:n mukaan) pienet tuloerot.

- Johtajien palkat ovat 1960-luvun tasolla. Lisäksi maamme tuloerot ovat viime vuosina vain kaventuneet. Tällaiset ehdotukset purevat kättä, joka ruokkii meitä, ajatushautomon Patrik Schellenbauer kommentoi.

Palkkadiktatuuria ja sosialismia

Palkkakaton vastustajat nimittävät ehdotusta valtion palkkadiktatuuriksi. Vastustajien mielestä se vähentäisi Sveitsin vetovoimaa yrittäjen ja johtajien silmissä. Sosialistinuorten David Roth pitää ajatusta naurettavana.

- Yritykset eivät ole Sveitsissä siksi, että voimme maksaa johtajille korkeita palkkoja. Ne ovat täällä siksi, että Sveitsi on turvallinen, vakaa ja kehittynyt maa, Roth puolustelee.

Autotie.
Jaakko Levola / Yle

Syksyn ajan sanomalehdet ovat täyttyneet niin yritysjohtajien kuin muidenkin mielipidevaikuttajien vetoomuksista, jottei Sveitsi “hautaisi itseään elävältä“ ja siirtyisi kohti “suunnitelmataloutta“.

- En voi kuvitella, että äveriäässä maassa kuten Sveitsissä voidaan edes ajatella sosialistisia ajatuksia, Sveitsiläis-venäläisen kauppakamarin puheenjohtaja Artem Kazakov kauhistelee Neue Zürcher Zeitung -sanomalehdessä.

- Sveitsi on Euroopan vapain talous ja nyt uhkaamme muuttua Euroopan Pohjois-Koreaksi, oikeistopuolue FDP:n kansanedustaja Ruedi Noser puolestaan vertaa.

Myös Sveitsin valtiovarainministerin Christoph Brutschin (SP) mielestä palkkakatto on “väärä lääke väärään diagnoosiin ja siksi hyvin vaarallinen“.

Lisäksi yhtiöiden kerrotaan ohjeistaneen työntekijöitään äänestämään ehdotusta vastaan.

- Yhtiöt ovat tehneet tehokasta propagandaa. Heitä hermostuttaa, Roth sanoo ylpeänä.

Konservatiiviset kirstunvartijat

Sunnuntaita on luonnehdittu yhdeksi Sveitsin lähihistorian tärkeimmistä talouspoliittisista äänestyksistä. Räikeästä vaalikampanjoinnista huolimatta tavallisten sveitsiläisten suhtautuminen äänestykseen on kuitenkin ollut neutraalia.

Kiihko ei myöskään kuuluu Sosialistinuorten puheenjohtajan David Rothin äänestä äänestyspäivän aattona.

- Olemme jo nyt onnistuneet tehtävässämme. Olemme muuttaneet tapaa, miten ihmiset ajattelevat ja puhuvat johtajien palkoista.

Ihmisiä kadulla.
Jaakko Levola / Yle

Tuoreimmat mielipidemittaukset ounastelevat, ettei ehdotus saa tarpeeksi kannatusta. Vain reilu kolmasosa sveitsiläisistä aikoo äänestää palkkakaton puolesta. Tulos selviääsunnuntai-iltapäivänä.

- En ole kovin pettynyt, vaikka häviäisimme. Aihe on saanut paljon tarvitsemaansa huomioita. On vain ajan kysymys, milloin muutos oikeasti tapahtuu, Roth innostuu.

Mielipidemittauksien tuloset eivät yllätä. Sveitsiläiset ovat konservatiivisia ja tarkkoja kirstunvartijoita. Reilu vuosi sitten kansalaiset äänestivät, nostetaanko vuosiloman määrä neljästä viikosta kuuteen. Suurin osa kansalaisista asettui ehdotusta vastaan, koska liiallisen lomailun pelättiin heikentevän maan kilpailukykyä ja taloutta.

Keskustelu toimeentulosta jatkuu

Vaikka äänestys ei menisikään läpi, uskotaan aloitteen antavan tärkeän signaalin Sveitsin lähimaihin, muun muassa Saksaan ja Ranskaan, joissa ollaan niin ikään turhautuneita johtajien hurjiin palkkoihin.

Keskustelu toimeentulosta jatkuu myös Sveitsissä, sillä jatkossa sveitsiläiset äänestävät minimipalkasta, perintöverosta ja rikkaiden ulkomaalaisten verokohtelusta.

- Koko Euroopassa huoli on yhteinen. Esimerkkimme kantautuu varmasti vaikkapa Suomeen asti ja aiheuttaa painetta johtajien palkkoja kohtaan, Roth uskoo.

Jaakko Levola, Basel