Aika muuttuu, poliittinen virkanimitys pysyy

Poliittiset virkanimitykset tuskin katoavat mihinkään, arvioivat Yle Uutisten haastattelemat politiikan tutkijat. Kunnissa niitä tosin tehdään aiempaa vähemmän. Tutkijan mukaan on myös harhaa ajatella, että politiikka katoaisi päätöksenteosta nimityksiä siivoamalla.

Kotimaa

Uutistoimitusten arkistot ovat pullollaan poliittisista virkanimityksistä kertovia artikkeleita. Asia on ollut esillä nykyisen hallituksen aikana, ja viimeksi tällä viikolla poliitikot ovat halunneet luopua poliittisista virkanimityksistä.

Valtio-opin professori Jan Sunberg Helsingin yliopistosta ei usko poliitikkojen muuttavan vakiintunutta käytäntöä.

- Olen kuullut näitä iät ja ajat näitä samoja juttuja, mutta sitten kun tulee oikea henkilö esiin ja joku virka pitäisi täyttää, niin halutaan palkita omia puolueen ihmisiä.

Ministeriöissä puolueilla oma väkensä

Emeritusprofessori Heikki Paloheimo kertoo, että poliittiset virkanimitykset yleistyivät 1970-luvulla. Työväenliike alkoi vaatia tasa-arvoa virkanimityksiin. Erityisesti keskusta ja sosiaalidemokraatit kunnostautuivat paikkojen tontittamisessa.

- Pahimmillaan opetusministeriössä ja ulkoasiainministeriössä oli ikään kuin kummallakin puolueella oma miehityksensä asioita hoitamassa, Paloheimo sanoo.

Myös Yleisradiossa pidettiin puoluejäsenkirjoja arvossaan. Paloheimon mukaan poliittiset virkanimitykset tulivat muotiin uudelleen 1990-luvulla sen jälkeen, kun valtioneuvoston päätöksentekoa hajautettiin ja ministerit saivat tehdä itsenäisesti päätöksiä. Meno on jatkunut, vaikka tutkijoiden mukaan esimerkiksi kunnissa nimitykset ovat vähentyneet.

Politiikka ei katoa nimityksiä poistamalla

Yle Uutisten haastattelemat viisi politiikan tutkijaa eivät usko, että perinne katkeaisi. Osa kuitenkin ihmettelee vastakkainasettelua.

- Nähdään liian yksiselitteisesti asiantuntemus ja toisaalta politiikka niin, että ikään kuin politiikka olisi dismeriitti asiassa kuin asiassa. Tutkijana ajattelen, että ihmisillä on aina jokin aatteellinen ajatusmaailma, kertoo tutkija Erkka Railo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

Railon mukaan vastakkainasettelu ei toimi demokratiassa: Olisi huono asia, jos poliitikkoja ei voisi nimittää tehtäviin heidän taustansa takia.

Tampereen yliopiston politiikan tutkija Sami Borg katsoo, että poliitikkojen huoli virkanimityksistä enteilee EU-vaaleja.

- Tämä on tyypillistä kampanjan avauskeskustelua.

Tutkija Ville Pernaa on samaa mieltä.

- Se on varmaan ihan rehellistä itsekritiitkkia, johon kuitenkin sekoittuu populistisuus ja naiivius. Ajatellaan, että järjestelmä jossa toimitaan voitaisiin kerralla vaihtaa kokonaan uuteen.

Professori Sundberg ehdottaa läpinäkyvyyden lisäämiseksi Yhdysvaltain mallia, joka nojaa määräaikaisuuteen.

- Tiettyjä poliittisia virkoja voi olla ja niitä onkin, mutta ne pitäisi sitten olla esimerkiksi nelivuotiskautisia eli määräaikaisia. Hallituksessa on jo ja voisi olla esimerkiksi kunnissa, professori Jan Sunberg sanoo.