Koiraveron maksaminen ei jaksa enää kiinnostaa

Koiravero on jäänne 1800-luvun veronkannosta. Maksajat kääntävät sille yhä useammin selkänsä.

Kotimaa
Koiraa talutetaan kadulla Helsingisssä.
Jussi Nukari / Lehtikuva

Koiraveroa maksaa yhä harvempi. Veroa kerätään enää Helsingissä ja Tampereella, ja niissäkin kansalaistottelemattomuus on johtanut koiraverokertymien merkittävään laskuun.

Veron jättää Helsingissä ja Tampereella maksamatta kaksi kolmesta koiranomistajasta. Veron laiminlyöjien määrä kasvaa kummassakin kaupungissa vuosi vuodelta.

Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö epäilee, että tietoisen maksamatta jättämisen lisäksi osa koiranomistajista ei enää edes tiedä, että koiraveroja pitäisi maksaa.

Helsinki keräsi viime vuodelta 50 euron koiraveromaksulla kaupungin kassaan vajaat puoli miljoonaa euroa. Tampere sai 34 euron koiraverolla tuloja noin 130 000 euroa.

Kaikki muut Suomen kunnat ovat luopuneet koiraverosta vähitellen sen jälkeen, kun veron periminen tuli kunnille vapaaehtoiseksi vuonna 1979.

Käytännössä koiraveroa kerätään enää noin 14 000 koirasta. Koko maassa arvioidaan olevan noin 650 000 koiraa.

Väkiluvut kasvavat – ilmoitettujen koirien määrä laskee

Suomen Kennelliitto arvion mukaan Helsingissä on runsaat 26 000 koiraa ja Tampereella vajaat 12 000.

Kaupunkien omat arviot koirien todellisesta määrästä ovat suuremmat. Silti Kennelliitonkin lukujen vertailu Helsingin ja Tampereen koiraverotuloihin kertoo, että vero saadaan kerättyä vain joka kolmannesta koirasta.

Vaikka väkimäärä kummassakin kaupungissa kasvaa, niin asukkaiden koirarekisteriin ilmoittamien koirien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta.

Viime vuosina verotettavaksi rekisteröityjen koirien määrän lasku on ollut Helsingissä yli 500 koiran luokkaa vuodessa ja Tampereella runsaat sata koiraa vuodessa.

Östersundomista löytynyt vain 14 koiraa

Mielenkiintoisen esimerkin haluttomuudesta ilmoittaa koiria verotettavaksi tarjoaa vuonna 2009 Helsinkiin Sipoosta liitetty Östersundom.

Ennen kuntaosaliitosta Sipoossa ei enää peritty koiraveroa, eli kaikki alueen koirat olisi liitoksen jälkeen pitänyt ilmoittaa Helsingin koiraverorekisteriin. Muun muassa Helsingin Seudun Kennelpiiri kertoi asiasta nettisivuillaan.

Ensimmäisen vuoden aikana Östersundomista ilmoitettiin 8 koiraa. Myöhemmin ilmoituksia on tullut harvakseen, ja viime vuoteen mennessä ilmoitettuja koiria oli yhteensä 14. Kennelliiton arvion mukaan koiria on Östersundomissa noin 200.

Koiraveron maksamista ei valvota

Kumpikaan koiraveroa perivistä kaupungeista ei valvo koirien ilmoittamista rekisteriin mitenkään. Koiraveroliput lähetetään niille, jotka ovat itse ilmoittaneet koiransa rekisteriin, ja ainakin Helsingissä laskuja myös karhutaan ulosoton uhalla.

Koiraveroa ei valvota, koska kaupungit pitävät valvontaan ryhtymistä liian kalliina ja luottavat siihen, että koiranomistajat tekevät koiristaan ilmoituksen. Koiraveron arvostelijoiden mukaan tämä asettaa kuuliaiset veronmaksajat eriarvoiseen asemaan vapaamatkustajien kanssa.

Koiraveron kiertämisestä kiinnijääminen on valvonnan puutteessa lähinnä teoreettista.

Lain mukaan veron kiertämisestä koiravero voidaan määrätä kaksinkertaisena korkoineen ja lisäksi ilmoittamatta jättämisestä voi seurata 10 euron veronkorotus. Käytännössä ainakaan Helsingissä ei ole viime vuosina määrätty yhtään veronkorotus- tai laiminlyöntimaksua.

Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee taas koiraverosta luopumista

Koiraverosta luopuminen on useaan otteeseen ollut esillä sekä Helsingin että Tampereen kaupunginvaltuustoissa, mutta toistaiseksi veron perimistä on päätetty jatkaa.

Helsingin ympäristöyksikön viestintäpäällikkö Sirpa Jyrkänne sanoo, että tuloja kaupungille tuovasta koiraverosta ei ole muutenkin taloudellisesti tiukkana aikana haluttu luopua.

Helsingin valtuusto saa kuitenkin taas tämän viikon keskiviikkona käsiteltäväkseen esityksen koiraverosta luopumisen selvittämiseksi. Aloitteen on tehnyt varavaltuutettu Mari Rantanen (sd.) ja sen on allekirjoittanut 13 valtuutettua. Aloitteen läpimeno on epätodennäköistä, sillä kaupunginhallitus on torpannut sen jo osaltaan.

Suomen Kennelliitto on kampanjoinut koiraveron kumoamisen puolesta pitkään. Kennelliitto huomauttaa muun muassa, että koiranomistajat ovat koiraveron vuoksi epätasa-arvoisessa asemassa asuinpaikkansa perusteella.

Eriarvoisuuteen Kennelliitto viittaa myös siinä, ettei muitakaan lemmikkieläimiä tai harrastuksia veroteta.

Koiraveroa alettiin periä Suomessa 1800-luvun lopulla. Sen tuotolla maksettiin vahingonkorvauksia kulkukoirien levittämään vesikauhuun kuolleista kotieläimistä.