Kalela: Koivisto alkoi viedä Suomea Euroopan unioniin jo syksyllä 1991

Presidentti Mauno Koiviston kansliapäällikkönä toiminut Jaakko Kalela arvioi, että presidentti teki uransa tärkeimmät päätökset syksyllä 1991. Kalelan mukaan Koivisto päätti pian Venäjän vallankaappausyrityksen jälkeen, että Suomen tulee hakeutua Euroopan yhteisöön.

politiikka
Jaakko Kalela
Presidentti Mauno Koiviston kansliapäällikkönä toiminut Jaakko Kalela kertoo, miten Koivisto vei Suomea Euroopan yhteisöön.

A-Studio pyysi presidentti Mauno Koiviston kansliapäällikkönä toiminutta Jaakko Kalelaa nimeämään Koiviston presidenttikausilta ajanjakson, jolla oli suuri merkitys Suomen historian kannalta.

Kalelan mukaan elokuun loppu ja syyskuun alku vuonna 1991 olivat tärkeiden päätösten aikaa. Kalela kertoo Koiviston päättäneen jo syyskuussa 1991, että Suomen tulisi hakeutua EY:n jäseneksi.

Neuvostoliitossa varapresidentti Gennadi Janajevin johtama vallankaappausyritys oli kuivunut kasaan 21. elokuuta. Viro oli julistautunut itsenäiseksi vallankaappausyrityksen aikana. Pian mullistusten jälkeen presidentti Koivisto päätteli, että itänaapuri ei ole entisensä.

Kalela kertoo tavanneensa presidentin syyskuun ensimmäisellä viikolla, jolloin presidentti kertoi hänelle Euroopan yhteisöä koskevista ajatuksistaan.

– Olin hänen puheillaan presidentinlinnassa. Hän pohdiskeli asioita itsekseen ja lausahti sitten ohimennen että nyt me voimme harkita uudelta pohjalta yya-sopimusta ja EY-jäsenyyttä. Seuraavalla viikolla (12.9) hän lähetti Gorbatshoville viestin että YYA-sopimus on syytä neuvotella uusiksi, kuvaa Kalela kahdenkeskistä keskusteluaan presidentin kanssa.

Jaakko Kalela
Presidentti Mauno Koiviston kansliapäällikkönä toiminut Jaakko Kalela kertoo A-studiolle Venäjän vallankaappausyrityksen aikaisista tapahtumista.

Kalela arvioi Koiviston päättäneen samoihin aikoihin että Suomi voi hakeutua Euroopan yhteisöön.

– Kyllä oletan että se perspektiivi oli hänellä silmissä. Koivisto katsoi että nyt tilanne on täysin uusi ja meidän pitää etsiä tukevaa maata jalkojemme alle. Se tietysti löytyi Euroopasta kaikkein luontevimmin ja sinnehän me olimme kaiken aikaa halunneet.

Presidentti varoi kuitenkin visusti kertomasta EY-linjaansa julkisesti, sillä käynnissä olivat yhä neuvottelut Euroopan talousalueesta. Presidentti halusi varmistaa, että ETA-sopimus toteutuu siinäkin tapauksessa, että EY-jäsenyys estyy tai viivästyy.

EY-asian eteenpäin viemiseksi presidentti keskusteli useaan otteeseen pääministeri Esko Ahon (Kesk.) kanssa.

– Koivisto hoiti tämän tyypillisellä tavallaan. Hän ei pitänyt isoa meteliä, ei lehdistötilaisuuksia tai tv-esiintymisiä. Hän neuvotteli pääministerin kanssa ja kehotti tietyissä vaiheissa tekemään tiettyjä asioita ja lupasi oman tukensa.

– Aho oli hyvin vaikeassa tilanteessa, koska hänen puolueensa oli jyrkästi jakautunut tässä kysymyksessä. Taktisistakin syistä Koivisto halusi antaa kapellimestarin roolin Aholle, Kalela kuvaa.

Ennen uudenvuoden puhettaan Koivisto kävi pitkän keskustelun Ahon kanssa, ja he sopivat etukäteen puheen sisällöstä.

Jaakko Kalela
Presidentti Mauno Koiviston kansliapäällikkönä toiminut Jaakko Kalela kertoo Koiviston kauden historiallisista hetkistä.

– Koivistohan sanoi, että hänestä olisi ollut suuri katastrofi jos niitä kortteja ei olisi katsottu. Jäsenyyshakemus piti jättää, jotta voitiin nähdä voiko Suomi liittyä vai ei. Jos tilaisuus jätetään käyttämättä, se on suuri historiallinen virhe. Minä uskon että hän toivoi jäsenyyttä.

Kalela arvioi, että Koiviston tavoitteena oli ennen kaikkea vakiinnuttaa Suomen asema muuttuneessa maailmassa.

– Kun Neuvostoliitto katosi, katosi kylmä sota ja puolueettomien maiden ryhmää ei enää ollut. Suomen piti vakiinnuttaa asemansa uudella tavalla ja kaikkein luontevin tapa oli, että olemme osa integroituvaa Eurooppaa.

– Päätös oli myöskin turvallisuuspoliittinen, mutta ei siinä mielessä että se olisi ollut sotilaallinen ratkaisu, vaan yleisturvallisuuspoliittinen, hän analysoi.

Kansliapäällikkö Kalela oli presidentin lähimpiä miehiä, ja hän tapaa Koivistoja edelleen. Hän kertoo, että suurten päätösten tekeminen ei juuri näkynyt presidentissä syyskuussa 1991.

Jaakko Kalela
Presidentti Mauno Koiviston kansliapäällikkönä toiminut Jaakko Kalela arvioi, että presidentti teki uransa tärkeimmät päätökset syksyllä 1991. Suurten päätösten tekeminen ei Kalelan mukaan juuri näkynyt presidentissä.

– Hän on aina vähän pohdiskeleva. Siinä on jotain sellaista rintamamiehen rauhallisuutta; odotetaan mitä on tulossa ja ollaan valmiita ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin.

Suomi jätti EY-jäsenyyshakemuksen 18. maaliskuuta 1992.

A-studio maanantaina 25.11. TV1:ssä kello 21.00