Näkökulma: Paperiton toimisto – iso vitsi ja turhaa hypetystä?

Toimistoissa pyritään eroon paperista ja säästetään sähköä ympäristöystävällisyyden nimissä. Mutta onko paperittomuus lopulta vain muodikasta viherpesua ja turhanpäiväistä hypetystä, pohtii Tuija Veirto kolumnissaan.  

Näkökulmat
Paperipino hyllyllä
Yle / Juha-Pekka Inkinen

Toimituksessamme virisi vilkas keskustelu siitä, onko paperiton toimitus realismia vai utopiaa.

Tavoitteena työpaikallamme on ollut vähentää paperin- ja sähkönkulutusta. Paperinkulutuksen vähentämiseksi on siirrytty kaksipuoliseen tulostukseen ja aina kun kone surahtaa, GreenOffice-yhteyshenkilömme kulmat rypistyvät.

Toimituksen sähkönkulutus on kuulemma notkahtanut mukavasti alaspäin. Nurkissa nököttävät tulostimet ovat kyllä ahkerassa käytössä.

Toimituksen sähkönkulutus on kuulemma notkahtanut mukavasti alaspäin. Nurkissa nököttävät tulostimet ovat kyllä ahkerassa käytössä.

Entä voisiko olla niin, että paperitulosteiden vähentäminen voisi jopa lisätä tietokoneiden ja sitä kautta sähkön kulutusta? Onko paperiton toimisto ja toimitus sittenkin sula mahdottomuus?

Pistetäänpäs listalle muutamia asioita ja väittämiä vastaparilla sähköt ja paperi.

Silmät väsyvät paljosta tietokoneen tuijottamisesta. Samaa tosin saatettiin sanoa, jos joku lapsena käytti paljon aikaa kirjojen lukemiseen.

Tiedotustilaisuuksissa kynä ja paperi tai muistilehtiö on toimittajan työkaluina lyömätön yhdistelmä. Niitä on kevyempi kantaa kuin läppäriä.

Toisaalta aina vain kätevämmät sähköiset työkalut ovat tätä päivää. Tieto ja tallenteet liikkuvat sähköisesti ja siirtymäaikaa säästyy. Ennen tieto siirtyi paikasta toiseen salkussa, nyt se säilötään vaikka pilvipalveluiun ja otetaan tarvittaessa käyttöön.

Paperille painettu ja laitettu pysyy nätisti paikallaan, ei yllätä temppuilemalla tai katoamalla yllättäen jonnekin bittiavaruuteen.  

Tekniikan tempoiluun, jatkuvaan päivittämiseen ja uuden opetteluun väsähtänyt ihminen on onnellinen, kun on jotakin konkreettista käsillä. Paperille painettu ja laitettu pysyy nätisti paikallaan, ei yllätä temppuilemalla tai katoamalla yllättäen jonnekin bittiavaruuteen.

Paperisen dokumentin saa tuhottua tehokkaasti, jos sellaiseen on tarvetta. Sähköisestä jää ainakin epäilys, että jostakin se jalanjälki esiin pompsahtaa ja joku meitä vakoilee. Mutta onhan se totta vie helppoa ja kätevää tallentaa tai deletoida. Klik vaan!

Paperille painettua on helpompi lukea ja selata kuin sähkölle tallennettua. Ihminen tarvitsee alleviivauksiaan ja paperin reunoille tekemiään töherryksiä muistinsa tueksi ja tiedon järjestämiseksi päässään. Mutta tietokonesukupolvi näkee tämän ehkä toisin.