1. yle.fi
  2. Uutiset

Eurokriisi romahdutti rahalähetykset kotiin

Euroalueen talouskriisi on koetellut myös köyhää Albaniaa. Siirtolaisten rahalähetykset kotimaahan ovat romahtaneet, kun suuret joukot ovat palanneet ulkomailta. Toisaalta ulkomaisia investointeja Albania on saanut aikaisempaa enemmän.

Ulkomaat

Albaniasta on vuosien aikana lähtenyt maailmalle ainakin miljoona siirtolaista. Paljon albanialaisia on läheisissä Kreikassa ja Italiassa. Euroopan talouskriisin takia monet ovat menettäneet työnsä ja palanneet kotimaahansa.

Agron Ajazi palasi takaisin Tiranaan kahdeksantoista Kreikassa elämänsä vuoden jälkeen. Työt rakennusmiehenä loppuivat, ja perhe päätti lähteä.

- Elämä muuttui Kreikassa taloudellisesti erittäin vaikeaksi. Rahat eivät enää riittäneet laskuihin, kuten tyttären lukukausimaksuihin.

Kreikassa tienatuilla varoilla Ajazin vaimo on avannut pienen kenkäkaupan Tiranan keskustan tuntumaan. Mies itse etsii töitä.

Palanneiden siirtolaisten määrää ei tiedetä

Talouskriisin takia kotimaahansa palanneiden albanialaisten tarkkaa määrää ei tiedetä. Virallisen tilaston mukaan toissa vuonna maahan palasi 100 000 ihmistä. Määrä on hurja, kun ottaa huomioon, että Albaniassa on noin kolme miljoonaa asukasta.

Palanneita siirtolaisia on huomattavasti enemmän, koska virta jakautuu usean vuoden ajalle. Palaajia ei rekisteröidä, joten tarkkaa tietoa määristä viranomaisilla tai järjestöillä ei ole. Palaajia on erityisen paljon Albanian eteläosassa.

Siirtolaisten rahalähetykset ovat olleet Albanian talouden tukijalka. Rahalähetysten määrä on laskenut 40 prosenttia aiemmasta noin miljardista dollarista, kertoo tuore talousministeri Arben Ahmetaj.

- Se on näkynyt suoraan kulutuksessa. Kulutus ja ostovoima ovat laskeneet huomattavasti neljän vuoden aikana, Ahmetaj sanoo.

Palanneiden siirtolaisten määrää on vaikea arvoida ihmisten liikkuvuuden takia. Argon Ajazi on tyytyväinen palattuaan kotimaahansa, mutta sanoo voivansa tulevaisuudesta tarvittaessa lähteä muualle Eurooppaan.

Yksityistäminen vielä kesken

Albaniasssa talouskasvu on hiipunut, mutta jatkunut silti Euroopan talouskriisin aikanakin. Tunnettu talousanalyytikko Artan Hoxha huomauttaa, että köyhä maa on myös hyötynyt eurokriisistä.

- Albanian kannalta Euroopan kriisi ei ole ollut pelkästään kielteinen asia. Turismi on esimerkiksi kasvanut, koska Albanian hintataso on yhä alhainen.

Alhainen hintataso on houkutellut Albaniaan lisää investointeja, ja vähäinen vienti on kasvanut. Albanian talouden todellinen ongelma on rakenteessa. Puolet työvoimasta on maataloudessa ja teollisen tuotannon osuus on pieni.

Talousministeri Arben Ahmetaj sanoo, että Albania aikoo uudistaa talouttaan reilusti. Yksityistäminen on edennyt pitkälle, vaikka joitakin takapakkeja tässäkin on ollut. Esimerkiksi valtiollisen öljy-yhtiön yksityistämisessä on ollut vaikeuksia.

Ahmetaj havittelee Albaniaan ainakin tekstiiliteollisuutta. Hän uskoo, että halpa työvoima ja sijainti houkuttelevat tulevaisuudessa tuotantoa.

Korruptio yleinen puheenaihe

Viranomaisten mukaan viitisentoista prosenttia albanialaisista elää köyhyydessä, mutta todellinen luku voi olla korkeampi. Palkkataso on maassa matala, sillä minimipalkkana pidetään noin 150 euroa. Korruptoituneessa maassa minimipalkoista ei usein piitata.

Korruptio on Albaniassa osa arkea. Raha liikkuu viranomaisten kanssa asioidessa, jos haluaa asioiden etenevän.

Tiranalaisessa lähiössä ihmiset ovat tyytymättömiä tilanteeseen. Natasha Nusaraj kutsuu albanialaisia poliitikkoja roistoiksi ja käyttää osin painokelvotontakin kieltä.

- Meillä ei ole toivoa. Olemme kuulleet turhia lupauksia kommunismin kaatumisesta saakka. Mikään ei ole muuttunut paremmaksi.

Nusaraj kertoo ansaitsevansa vähemmän kuin mitä virallinen minipalkka on.

Työttömäksi jäänyt Dritan Kazaxhiu pyörittää pientä vaatekojua. Hän kertoo vaimonsakin olevan vailla työtä. Elätettävänä on kaksi lasta ja maksettavana velkoja.

- Tämä homma ei kannata. En ole myynyt mitään koko päivänä. Ei ole tullut rahaa kotiin vietäväksi.

Lue seuraavaksi