Ammattikalastajia syytetään kalarosvouksesta Höytiäisellä

Höytiäisen yleisvedellä harjoitettava ammattikalastus ärsyttää paikallisia vapaa-ajankalastajia Pohjois-Karjalassa. Osa järven rannalla asuvista syyttää vierailevia ammattikalastajia ryöstökalastuksesta.

luonto
Virveleitä veneessä.
Riku Kaminen / Yle

Höytiäisen laitamilla asuvat vapaa-ajan kalastajat ovat ärsyyntyneitä valtion vesialueella tapahtuvasta ammattikalastuksesta. Osa paikallisista asukkaista uskoo, että verkko- ja rysäkalastus uhkaa järven taimen- ja lohikantaa.

Höytiäisen yleisvesialue käsittää noin 3,5 prosenttia järven 283:sta neliökilometristä.

Eräiden paikallisten mukaan suurella verkkomäärällä tapahtuva ammattikalastus on "kalarosvousta".

"Perinteinen intressiristiriita"

Pohjois-Karjalan ely-keskuksen kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijonmaa ei pidä ammattikalastajien toimintaa uhkana järven taimen- ja lohikannelle.

- Kyllä ammattikalastuksen verkkomäärä jää vähäiseksi koko järven verkkomäärään verrattuna. Höytiäisessä järvilohi ja järvitaimen eivät lisäänny luontaisesti. Järven kantoja määräävät ennemminkin siis kalojen istutusmäärät ja niiden onnistuminen. Ei esimerkiksi sadallakaan verkolla tehtävä ammattikalastus vaikuttaisi lohikantaan, Kaijonmaa painottaa.

Kaijonmaa uskoo, että kärhämässä olisi ennemminkin kyse klassisesta eri kalastusryhmien välisestä kinasta.

- Paikallisten kannalta ymmärrän sen, että Höytiäisellä on suuri valtiolle kuuluva alue, mikä ei kuulu osakaskunnille. Se on aikoinaan sinne piirretty ja se on suhteellisen iso. Tässä voisi olla kyse enemmänkin perinteisistä intressiristiriidoista.

Huikea kuhajärvi

Höytiäinen on tunnettu erityisesti runsaasta kuhakannastaan. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan Höytiäisestä nousi vuonna 2010 kuhaa 156 000 kiloa. Hehtaaria kohti laskettuna saalis oli huikeat 5,5 kiloa.

Kuhan kalastuspaine on järvellä edelleenkin kova. Ylämittaista kuhaa nostetaan järvestä eriyisesti talvisaikaan, mutta kalastusta voisi asiantuntijoiden mukaan edelleen lisätä.

- Meidän pitäisi yrittää suosia lähikalaa ja ammattikalastamista. Siellä on vähemmän ammattikalastajia kuin norppia. Herääkin kysymys, mistä kotimaista kalaa ruokapöytiin saadaan, jos ammattikalastajia ei olisi, toteaa Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtaja Päivi Kiiskinen.