1. yle.fi
  2. Uutiset

Tietoverkkorikokset lisääntyvät yhä

Henkilötietojen urkinta ja muut tietoverkkorikokset ovat lisääntyneet edellisvuodesta. Laajinta on nykyisin taloudellisen hyödyn hankkiminen esimerkiksi maksukorttitiedoista. Poliisin mukaan verkkorikosten luokittelu on vaikeaa, sillä ne täyttävät usein monen tyyppisen rikoksen tunnusmerkit.

Kotimaan uutiset
Henkilö käyttämässä kannettavaa tietokonetta.
Yle

Urkinnat ja tietomurrot ja häirinnät loukkaukset ovat lisääntyneet. Tänä vuonna poliisin tietoon on tullut jo lähes tuhat tietoverkkorikosta eli henkilötietojen urkintaa, tietomurtoa ja viestintäsalaisuuden loukkausta. Osa tehdään uteliaisuudesta, osassa hankitaan käyttäjä- ja henkilötunnukset.

– Merkillistä on, että tietomurtojen suunta on edelleen ylöspäin eikä taitu. Kun aikaisemmin näitä tuli esiin viikottain, niin nyt lähes päivittäin, sanoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

– Silloin kun hakkeri-ilmiö alkoi nostaa päätään, puhuttiin lähinnä näyttämisen halusta, mutta tänä päivänä se on aivan raakaa rikollisuutta, jossa henkilötiedoilla ja luottokorttitiedoilla käydään kauppaa. Henkilötiedot ovat raakaa valuuttaa, mutta tiedoilla myös kiristetään ja käydään kauppaa. Näissäkin tilaisuus tekee varkaan, hän jatkaa.

Aarnio toteaa, että näillä tiedoilla haetaan taloudellista hyötyä, informaatiollista ylivaltaa muihin nähden.

– Siellä on sellaisia ilmiöitä kuten parisuhdeväkivaltaa, digitaalista koulukiusaamista, henkistä väkivaltaa ja raakaa mustasukkaisuutta. Inhimillinen elämäkin näyttää vähän digitalisoituneen jossain mielessä.

Verkkorikosten luokittelu vaikeaa

Ylitarkastaja Sari Kajantie Keskusrikospoliisista sanoo, että tietomurtoja, henkilötietojen urkintaa, tietoliikenteen häirintää ja viestintäsalaisuuden loukkausta on hankalaa luokitella omiksi rikoslajeikseen. Monet täyttävät usean tyyppisen rikoksen tunnusmerkit.

Laajinta on nykyisin taloudellisen hyödyn hankkiminen esimerkiksi maksukorttitiedoista.

– Urkitut ja varastetut tiedot muutetaan rahaksi tavalla tai toisella, toteaa Kajantie.

– Rikollisten mielikuvitus on lavea, kun henkilötietoja kaapataan. Niitä voidaan käyttää monenlaiseen tarkoitukseen. Meillä niillä pankista ei saa lainaa, mutta maailmassa on maita, joissa voi saada lainaa jopa kaapatuilla tiedoilla.

Kajantien mukaan varastettuja tietoja on käytetty myös esimerkiksi matkustusasiakirjojen väärentämiseen.

Pohjoismainen luottamus ja avoimuus joutuvat testiin netissä

Tietosuojavaltuutettu Aarnio sanoo, että suomalaiset ovat ainakin tähän asti luottaneet toisiinsa, virkamiehiin ja poliisiin.

– Suomalaisilla on hurja luottamus näihin ja meitä katsotaan vähän kummeksuen tuolla Euroopassa, mutta sitten samaan hengenvetoon todetaan, että ei haluta, että naapurit tietää omia asioita.

KRP:n Kajantie sanoo, että pohjoismainen avoin yhteiskunta on haavoittuvainen internetissä.

– Pohjoismainen perinne lähtee siitä, että henkilötieto on julkista. Ongelmana on se, että internetissä tiedon käsitteleminen massoittain on tavattoman helppoa, jolloin vahinkoa voidaan myös aiheuttaa massoittain. Tietyllä tapaa internet edellyttää uutta ajattelua, jos halutaan suojata yksityisiä henkilöitä.

– Ihan selvästi pitäisi käydä sellainen keskustelu siitä, että toteutuuko se suoja, jota me olemme tarkoittaneet yksityisyydelle ja yksityisille tiedoille, verkkomaailmassa, jatkaa Kajantie.

Tietoja urkkineita valtioita ei ole rangaistu, valtioita urkkineet ja tietoja vuotaneet ovat saaneet kovia rangaistuksia. Meilläkin annetut rangaistukset ovat olleet lieviä, lähinnä sakkoja ja ehdollista vankeutta.

Esimerkiksi Kuluttajaviraston sivuilta löytyy ohjeita, miten voi suojautua verkkohuijauksilta.

Lue seuraavaksi