1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Suomen suurimmasta konkurssista kertyi 50 metriä mappeja ja velkojille maksettiin miljardi euroa

Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssipesä kuopataan ja peitellään lopullisesti tänään keskiviikkona. Yhtiö ajautui konkurssiin 24 vuotta sitten. Ja nyt siis pesänhoitajien, sittemmin toimitsijamiesten historiallisen pitkä työrupeama on ohi.

talous
Wärtsilä Meriteollisuuden Helsingin telakan portti vuonna 1989.
Wärtsilä Meriteollisuuden Helsingin telakan portti vuonna 1989.Yle

Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssi on yksi Suomen ja Pohjoismaiden suurimmista sekä pitkäkestoisimmista konkurssitapauksista. Samalla se on Suomen telakkateollisuuden ruumiinavaus.

– Ammatillisesti hirvittävän vaikea ja raskas prosessi, mutta kokemuksena sellainen, etten pois antaisi, kuvailee pesän toimitsijamies, asianajaja Jukka Peltonen Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy:stä vuosikausia kestänyttä konkurssinhoitoa.

Suuri yhteiskunnallinen merkitys

Wärtsilä Meriteollisuuden tarinaan mahtuu idänkauppaa, väitettyä alihinnoittelua ja tehottomuutta sekä rajua, globaalia kilpailua.

– Konkurssiin liittyi erittäin suuri yhteiskunnallinen merkitys, koska koko meidän laivarakennuksemme oli vaarassa, Peltonen selvittää.

Wärtsilän ja Valmetin telakkateollisuus päätettiin yhdistää 1980-luvun puolivälissä, jotta suomalaiset laivanrakentajat pystyisivät pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa. Aasialaiset laivanrakentajat painoivat päälle kuin yleinen syyttäjä. Lokakuussa 1989 Wärtsilä Meriteollisuuden nurinmeno oli tosiasia.

Keskiviikkona viimeisessä velkojainkokouksessa päätetään viimeisten jako-osuuksien maksamisesta, esitetään uskottujen miesten ja toimitsijamiesten lopputilitys sekä hyväksytään heidän palkkionsa. Paikalle vaivautunee parikymmentä suurinta velkojaa.

Suomeksi sanottuna kyse on konkurssin lopettamisesta. Kokouksen jälkeen alkavat viimeiset jako-osuuksien maksatukset.

Jälkipyykin määrä on suuri

Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssi poiki aikoinaan pitkän sarjan jälkipyykkiä ja myös korvauksia, mutta ketään ei tuomittu mistään rikoksesta.

Tosin Suomen valtio tuomittiin maksamaan vahingonkorvauksia alihankkijoille ja laivanvarustamoyhtiölle. Syynä oli se, että silloinen kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen ja kansliapäällikkö Bror Wahlroos kehottivat vähän ennen konkurssia kaikkia menemään töihin, sillä rahoitusasiat ovat kyllä kunnossa. Ja näinhän ei ollut.

Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssipesässä oli – toisin kuin monesti muissa konkursseissa – myytävää omaisuutta eli keskeneräisiä laivoja, laitteita ja maa-alueita. Myös siksi pesän selvittely on vienyt aikaa.

Laivanrakennusta Wärtsilä Meriteollisuuden Helsingin telakalla vuonna 1989.
Laivanrakennusta Wärtsilä Meriteollisuuden Helsingin telakalla vuonna 1989.Yle

Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin syitä on pohdittu pitkään ja hartaasti. Niitä on haettu johtajista, omistajista ja alihintaisista tilauksista. Suomen valtiota huudettiin jo ennen konkurssia telakoiden apuun ja varsinkin konkurssin jälkeen. Siinä mielessä mikään ei ole muuttunut telakkateollisuudessa.

– Tuohon aikaan silloisen Neuvostoliiton meiltä tilaama tilauskanta oli vielä toimittamatta samoin kuin moni muukin alus, Peltonen kertoo.

Ennen kuin Wärtsilä Meriteollisuus joutui tunnustamaan tosiasiat, se yritettiin sysätä lähes kokonaan valtion kontolle. Kauppa- ja teollisuusministeriö ei tähän halunnut lähteä. Pian Meriteollisuuden konkurssin jälkeen polkaistiin pystyyn Masa-Yards telakkayhtiö, johon tuli mukaan myös valtio.

Valvottavana 2 miljardin euron saatavat

Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssi on kestänyt näinkin kauan siksi, että koko sotku oli alusta alkaen hyvin riitainen. Valvottavana oli alun perin noin 13 miljardin markan eli nykyeuroissa yli 2 miljardin euron saatavat.

– Saatavista riideltiin ja sitten riideltiin Meriteollisuuden perustajia eli Wärtsilää ja Valmetia vastaan. Myös vakuuksista ja niihin liittyvistä jako-osuuksista käytiin riita-juttuja, Peltonen muistaa.

Viime ajat ovat kuluneet erilaisten kauppojen täytäntöön panemisessa, lopputilin tekemisessä, jako-osien maksamiseen sekä velkojien pitämiseen valmistautumisessa.

Konkurssipesän kirjanpitoaineisto on huikean laaja. Jo kirjanpitoaineistomappeja on kertynyt peräti 50 metriä. Pesä on joutunut tekemään useita monimutkaisia oikeustoimia ja järjestelyjä.

Konkurssipesä on maksanut velkojille miljardi euroa

Paljonko konkurssi tuli sitten maksamaan ja kenelle? Vastausta on melkoisen mahdoton antaa näin pitkän ajan jälkeen. Kuvaavaa on, että konkurssipesän saatavista ja veloista suuri osa oli useissa eri valuutoissa.

Velkojia pesällä oli aluksi yhteensä noin 1 500, nyt niitä on jäljellä 1 100. Konkurssipesän suurin velkoja on Suomen valtio.

Pesän loppuselvityksen yhteenvedosta käy ilmi, että konkurssipesän velkojille aikaisemmin maksamat jako-osat ovat kaikkiaan yhteensä 987 miljoonaa euroa eli pesästä on maksettu ulos karkeasti noin 1 miljardi euroa. Pesänhoitajille on maksettu palkkiota 7,4 miljoonaa euroa.

Yhteensä valuuttoja oli alun perin 15. Kaiken lisäksi myöhemmin otettiin käyttöön vielä euro, joka vaikeuttaa laskunikkareiden urakkaa.

Lue seuraavaksi