Saako jakkupuvussa nauraa?

Ainakin Suomi on aiempaa valmiimpi siihen, että asiantuntija, jopa nainen, poikkeaa valtavirrasta. Uskottavuus syntyy asiantuntemuksesta. Suomi on professori Riitta Viitalan mukaan oppinut jo sietämään asiantuntijaltakin erilaisuutta pukeutumisessa tai ilmaisussa.

Kotimaa
Naisjohtajan kädet liikkuvat hänen pitäessään puheenvuoroa kokouksessa.
Yhdeksän kymmenestä tytöstä uskoo, että naisjohtajat kokevat epäoikeudenmukaista kohtelua.Yle

Professori Riitta Viitala tietää, että asiantuntijan uskottavuuteen vaikuttaa koko paketti. Asianhallinnan lisäksi esittäjän ulkonäkö ja tapa esittää asiansa. Viitala on törmännyt usein Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä entisten opiskelijoidensa kyselyihin, kuinka vanhaksi pitää elää, että tytöttely loppuu. Tai kuinka paljon nuoren naisen pitää tehdä töitä enemmän, että otetaan vakavasti.

– Ei se ihan tuulesta temmattua ole, että jakkupuvulla tai mustalla housupuvulla voi helpottaa nuoren naisen asemaa, että T-paidalla ei kannata sitä vakavasti otettavaa asemaa taistella kun sitä ympäristö ei vielä salli.

Aina kyse ei ole sukupuolesta, vaan nuoret kauppatieteen maisterit ovat myös kokeneet, että vanhemmat naisetkaan eivät ota tosissaan nuorta. Vaaleahiuksiset naiset saattavat kokea myös blondiuden rasitteena.

Viitala muistuttaa, että jokainen rakentaa perustansa itse, on tiedettävä kuka on ja mitä osaa. Ja liian vakavasti ei pidä asioita miettiä.

Jotta tulee otetuksi vakavasti, pitää itse tuntea kallionsa ja löytää se kallio, jolla seisoo tukevasti.

Riitta Viitala

– Jotta tulee otetuksi vakavasti, pitää itse tuntea kallionsa ja löytää se kallio, jolla seisoo tukevasti. Ei saa myöskään olla liian herkillä siitä, otetaanko vakavasti vai ei. Se miettiminen, otetaanko vakavasti vai ei, voi tuhota sen oman vakavastiotettavuuden, elämän ilon ja mielenterveyden.

Asiantuntemus kantaa

Riitta Viitala luottaa siihen, että uskottavuus syntyy asiantuntemuksesta.

– Kun osaa asiansa tarpeeksi hyvin, ensimmäisten minuuttien sen pinnallisen roinan alta alkaa uskottavuus tunkea läpi ja kuka tahansa vastapuolella joutuu huomioimaan esitettävän asian.

Viitala kehottaa nuoria naisia ottamaan mallia Suvi-Anne Siimeksestä. Siimes nousi 1998 miesvaltaisen Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi 35-vuotiaana. Blondatuilla hiuksilla, tulipunaisilla huulilla ja kynsillä ja tiukkaan jakkupukuun verhotulla sporttisella kropalla pitkissä koroissaan Siimes oli kaikkea muuta kuin mihin puolueessa oli aiemmin totuttu.

Kun osaa asiansa tarpeeksi hyvin, ensimmäisten minuuttien sen pinnallisen roinan alta alkaa uskottavuus tunkea läpi.

– Ja miten kävi? Ei minkäänlaista kritiikkiä. Tai jos oli, se loppui alkuunsa. Siimes oli kerta kaikkiaan pesemätön ammattitaitonsa ja tietämyksensä kanssa. Ammattitaito yhdistettynä poikkeukselliseen olemukseen toi aseman, että häntä kuunneltiin todella tarkasti ja pyydettiin asiantuntijaksi erilaisille foorumeille. Loppupeleissä ihmiset eivät välittäneet edes siitä, mistä puolueesta hän tuli, vaan Siimestä arvostettiin niin vasemmalla kuin oikealla. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että yllättävä yhdistelmä voi joskus olla lyömätön etu, sillä saa parhaitten asiansa läpi.

Suomi sietää erilaisuutta jo paremmin

Johtavassa asemassa olevilta on perinteisesti odotettu arvokkuutta ja hillittyä käytöstä ja askeettista ilmaisua. Mitä perinteisempi organisaatio, sitä syvemmälle odotukset tietyistä stereotypioista ovat juurtuneet. Kovaa ja hersyvää naurua ja värikästä pukeutumista on esimerkiksi vaikea yhdistää korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai verovirastoon. Liike-elämässä ja politiikassa ovat vielä Viitalan mukaan vallallaan varautuneet käsitykset siitä, mikä on toivottavaa käytöstä. Tosin muutos etenee kovaa vauhtia.

– Nykyään yllätyksiä siedetään jo paljon paremmin. Esimerkiksi Alexander Stubb on tänä päivänä arvostettu ja kunnioitettu. Parikymmentä vuotta sitten hän olisi ollut suuri ärtymyksen tai ainakin ihmetyksen aihe, analysoi Viitala.

Voimakkaasti aiemmista valtavirroista poikkeavat tavat kuten oikein reipas huumorinkäyttö etenkin vakavampien asioiden yhteydessä ei mene vielä Viitalan mukaan kaupaksi. Samoin oikein vilkas ja vuolas puhe tulkitaan usein liialliseksi innostuneisuudeksi, jossa ei ole realiteetteja mukana tai ymmärtämättömyydeksi peittäväksi.

Kymmenen vuoden päästä voi hyvin olla, että kaikkein mieluiten kuunnellaan ja otetaan asioita vastaan ihmisiltä, jotka muistuttavat televisiotähtiä tai show-ihmisiä

– Viimeiset kymmenen vuotta on tultu vapaampaan suuntaan, ja veikkaan vauhdin vielä kiihtyvän. Kymmenen vuoden päästä voi hyvin olla, että kaikkein mieluiten kuunnellaan ja otetaan asioita vastaan ihmisiltä, jotka muistuttavat televisiotähtiä tai show-ihmisiä erilaisilta areenoilta.

Kadotetun uskottavuuden voi saada takaisin

Professori Viitala uskoo, että kadotetun uskottavuuden voi saada takaisin. Tosin poikkeuksiakin on. Yhteiskunnan moraalikoodeja rikkoneilla on kova työmaa uskottavuuden palauttamisessa.

– Esimerkiksi nämä viime aikoina puhutut rajanvedot kohtuullisuuden ja kohtuuttomuuden rajoista. Jos joku tulee leimattua kohtuuttomana, niin voi olla vaikea tulla otetuksi vakavasti jatkossa. Olen kyllä nähnyt tapauksia, että niistäkin on selvitty.