Tutkija tasavertaisuuden tilasta: Suomesta "yksilökeskeinen voittajien yhteiskunta"

Suomea mainostetaan tasavertaisuuden lippulaivana. Sosiaalidemokraattisen Kalevi Sorsa -säätiön vetämän hankkeen projektitutkija näkee kuitenkin tekeillä syrjäytyneiden luokan.

Kotimaa
Antti Kaihovaara
Suomessa on vuosikymmeniä pyritty kohti tasavertaista yhteiskuntaa. Monella osa-alueella suunta näyttää kuitenkin kääntyneen. Tulo- ja terveyserot kasvavat, köyhyys ja koulutustaso tuntuvat periytyvän. Millä keinoin saataisiin käänne parempaan? Tasavertaisesta yhteiskunnasta keskusteltiin Ylen aamu-tv:ssä tutkija Antti Kaihovaaran kanssa.

Suomi on pitkään mainostanut itseään maana, jossa kaikki ovat lähtökohtaisesti tasavertaisia.Kansainvälisellä tasolla Suomi eittämättä tarjoaakin kansalaisilleen suhteellisen samanlaiset mahdollisuudet täysipainoiseen elämään.

Ilmapiirissä haisee kuitenkin ajattelun muutos. Pääomatulojen osuus suhteessa ansiotuloihin on kasvanut huomattavasti. Sosiaalietuudet ovat jääneet suhteellisesti kauas palkkatasosta. Tällä haavaa Suomessa korostuu yksilökeskeinen voittajien yhteiskunta, luettelee projektitutkija Antti Kaihovaara Ylen aamu-tv:ssä.

– Keskeisin syy on siinä, että Suomi meni mukaan globaaliin talouteen 90-luvun vaihteessa, hän sanoo.

– Mutta myös kansalliset ratkaisut ovat vaikuttaneet – olemme esimerkiksi vähentäneet huomattavasti verotuksen progressiota.

Kaihovaara vastaa Tasavertaiseen yhteiskuntaan -hankkeesta. Sen takana on sosiaalidemokraattinen Kalevi Sorsa -säätiö.

Hyväosaiset potilaat paapottavina

Tasavertaisuuskäsitystä ravisteli kesän lopulla uutinen huomattavista alueellisista terveyseroista. Yksittäisten kaupunkien sisällä havaittiin esimerkiksi itsemurha-alttiiden kaupunginosia.

Kaihovaara nostaa terveyden perusasiaksi, jossa kansalaisten tasa-arvon tulisi toteutua. Paradoksaalisesti Suomessa huolletaan parhaiten niiden terveyttä, joilla on hyvä asema ja ansiotaso, tutkija huomauttaa.

– Jos terveyserot kasvavat vahvasti, meillä yhä selkeämmin muodostuu kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella olevien syrjäytyneiden luokka, joille kasaantuu erilaisia ongelmia.

Vielä enemmän Kaihovaara huolehtii lapsista. 1990-luvun alussa toteutetut leikkaukset päiväkodeissa, neuvolapalveluissa ja kotihoidossa näkyvät tutkijan mukaan nyt korjaavien palveluiden tarpeena.

– Tämä on se huolestuttavin trendi. Lapset ja nuoret pitää ajatella investointeina, jotka tuottavat enemmän kuin mikään muu, hän sanoo.

Kaihovaara viittaa tutkimustietoihin, joiden mukaan jokainen varhaiskasvatukseen käytetty euro tuottaisi takaisin moninkertaisena.

Koulutus periytyy voimakkaasti

Tasavertaisuuden kannalta on huolestuttavaa, että hitsaajan lapsista tulee hitsaajia ja lääkärin lapsista lääkäreitä. Elintason periytymisessä Suomi ei ole kansainvälisesti huolestuttavassa tilanteessa, mutta ilmiö toteutuu täälläkin.

– Köyhästä tulee kaksi kertaa todennäköisemmin köyhä kuin muunlaiseen perheeseen syntyvästä. Koulutus periytyy erittäin vahvasti, Kaihovaara sanoo.

Yksi tärkeä ryhmä on maahanmuuttajat, joiden kohdalla on Suomessakin havaittavissa selvää eriytymistä. Etenkin matalapalkka-aloilla on monia töitä, joissa maahanmuuttajien osuus on silmiinpistävä.

Kaihovaaran mielestä tällainen kehitys on alkuvaiheessa lähes välttämätöntä, kun kielitaito puuttuu eikä maahanmuuttajatyöläinen ole päässyt sisään suomalaiseen kulttuuriin.

– Jos on työelämässä mukana, silloin asiat eivät ole hirvittävän huonosti.