Asiantuntija pitää heikkoja liitoksia Riian ostoskeskusturman syynä

Suomalainen rakennustekniikan asiantuntija sanoo heikkojen liitosten olevan yleisiä teräsrakenteissa. Riiassa sortuneen ostoskeskuksen katon liitoksien olisi pitänyt olla kantavuudeltaan vähintään kaksinkertaisia.

Kotimaa
Pelastustyöntekijät etsivät ihmisiä Maxima-kaupan raunioista 22. marraskuuta.
Pelastustyöntekijät etsivät ihmisiä Maxima-kaupan raunioista perjantaina.Ilmars Znotins / AFP / Lehtikuva

Espoolaisen rakennustekniikkayrityksen toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston opettajanakin toiminut Toomas Kaljas on tutkinut Riiassa viime viikolla romahtaneen Maxima-kauppakeskuksen katon rakenteita. Hänen mukaansa katon teräspalkkien liitosten olisi pitänyt olla vähintään kaksi kertaa vahvemmat.

Liitosten kymmenestä pultista kaksi oli Kaljaksen mukaan sijoitettu niin, että ne eivät kantaneet kuormaa lainkaan. Palkit olisi pitänyt liittää toisiinsa kymmenen pultin sijasta kahdeksallatoista oikein sijoitetulla pultilla, Kaljas laskee.

Kattorakenteissa käytetyt teräspalkit olivat Kaljaksen huomioiden mukaan hyvin lyhyitä. Kaljas sanoo, että katto olisi voitu rakentaa yhtenäisistä palkeista eikä liitoksia olisi tarvittu lainkaan.

Kaljaksen mukaan vastaavanlaiset rakenteet ovat hyvin yleisiä ja Suomessakin on vain ajan kysymys milloin vastaavia onnettomuuksia tulee.

- Liitoksia ei ole osattu suunnitella. Niitä ei ole käsitelty koulutuksessa tarpeeksi hyvin ja vain pieni joukko osaa suunnitella niitä kunnolla, sanoo Kaljas.

Riian Maxima-kauppakeskuksen suunnittelussa on tapahtunut myös iso virhe kuormituksen arvioinnissa, Kaljas arvele.

- Liitos oli ihan alimittanen siihen rakenteeseen nähden. On selvää, että jos ristikon kantokyky on nelinkertainen, niin liitoksenkin kantokyvyn pitää olla nelinkertainen, Kaljas toteaa.

Aalto-yliopiston professori: Liitokset usein rakennuksen heikoin kohta

Aalto-yliopiston talonrakennustekniikan professori Jari Puttonen sanoo, että liitokset ovat usein rakennuksissa heikoin kohta.

- Se on alue, jota on syytä opetuksessa hyvin voimakkaasti korostaa, sanoo Puttonen.

Sellaisilla alueilla, joilla ei ole vaaraa maanjäristyksistä, kuten Suomessa ja Latviassa, rakentamisen mitoitus perustuu siihen, että rakennuksen pitää kantaa enemmän kuin on sen kuorma. Se voi johtaa ratkaisuihn, jotka eivät ole riittävän sitkeitä.

- Jos syystä tai toisesta tapahtuu paikallinen vaurio, niin rakenteella ei välttämättä ole kykyä jakaa rasituksia uudelleen ja sitten syntyy sortuma, sanoo Puttonen.

Maanjäristysalueilla rakennukset suunnitellaan Puttosen mukaan niin, että paikallisten vaurioiden mahdollisuus otetaan paremmin huomioon.

Riiassa romahti viime viikon torstaina suuren ostoskeskuksen katto. Onnettomuudessa kuoli yli 50 ihmistä. Onnettomuuden syitä tutkitaan eivätkä viranomaiset ole vielä kertoneet niistä julkisuuteen.