1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Satamat yhdistynevät pakon edessä

Suomen satamia saattaa odottaa yhdistymisaalto. Reilun vuoden päästä tuleva lakimuutos pakottaa satamat osakeyhtiöiksi, mikä satamaliiton mukaan voi johtaa satamat muodonmuutoksiin, kuten yhdistymisiin naapurimaiden satamien kanssa.

Vuosaaren satama Kuva: Yle

Suomen rannikolla on yli 50 ulkomaankaupan satamaa, joista 23 pidetään auki talvisinkin. Satamat ovat hyvin eri kokoisia ja eri tavoin kannattavia. Aina aika ajoin satamien suuri määrä tavaravirtoihin nähden nousee keskusteluun. Satamien määrän supistamista on ehdotettu vuosien aikana monelta taholta.

– Satamien lukumäärä on sellainen kysymys, että niin kauan kuin asiakkaat ovat tyytyväisiä ja saavat satamista hyvän, sujuvan palvelun, niin silloin niitä ei ole liikaa. Mikäli asiakkaat kokevat, että satamatoiminta ei täytä odotuksia, omistajan täytyy tehdä valintoja, kuittaa satamien karsimispuheet Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä.

Yhdistymisen voi tehdä Viron tai Ruotsin sataman kanssa

Reilun vuoden päästä voimaan astuu EU-määräys, jonka mukaan kaikki satamat pitää yhtiöittää. On arveltu, että yhtiöittämispakko viimeistään vähentää satamien määrää. Pitkällä aikavälillä niin voi käydäkin. Satamaliitto uskoo, että muutos lyönee paitsi Suomen satamia yhteen keskenään, myös naapurimaiden satamien kanssa.

– Välillä keskustelua käydään aika perinteisesti. Puhutaan satamapareista, ja katsotaan ainoastaan tätä Suomen omaa rantaviivaa, mutta luulen, että yhdistymisiä voi tapahtua rantaviivojen toisellakin puolella.

Tarkoittaako Mäkilä siis yhdistymistä Ruotsin, Viron vai Venäjän satamien kanssa?

– Kuka tietää. Päätös tehdään aina omistajan pöydällä, Mäkilä sanoo.

EK: Satamat eivät ole tehokkaassa käytössä

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan kaikki satamat eivät ole kannattavia.

– Meillä on paljon satamakapasiteettia. Sitä on osittain vähällä käytöllä, eli kapasiteetti ei ole kaikkinensa tehokkaassa käytössä eivätkä kaikki investoinnit ole kannattavia, sanoo EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo.

Pienikin satama voi silti olla hyvin toimiva, ja tulevaisuudessa erikoistunut vaikkapa tuulivoimaan.

– Meillä voi olla tulevaisuudessa sellaisia satamia, jotka ovat kuten uudentyyppinen teollisuuskylä. Meillä voi olla satamia, jotka ovat erikoistuneet energiaklusterin kylkeen, ja toimivat tavallaan energianjakelukeskuksena. Meillä voi olla jopa satama, joka saa liiketoimintansa tuulipuistojen huolto- ja korjaustoiminnasta, Mäkilä kaavailee.

Naski: Yhtiöittäminen saa sataman toimimaan tehokkaammin

Nyt jo kolmannes satamaliiton jäsensatamista on osakeyhtiöitä. Loput ovat kuntien organisaatioiden sisällä, joissa valtuusto käyttää enemmän valtaansa. Vaikka loputkin satamat yhtiöitetään, kunnat pysynevät pääasiallisina satamien omistajina, arvelee satamaliitto. Satamien merkitys alueen elinkeinopolitiikalle on keskeinen, joten päätöksenteko halutaan pitää kunnissa.

Jo 15 vuotta sitten yhtiöitetyn Kotka–Haminan sataman toimitusjohtajan Kimmo Naskin mukaan yhtiöittämispakko helpottaa niidenkin satamien toimintaa, jotka eivät vielä vapaaehtoisesti ole siirtyneet yhtiöksi.

– Jos muutoksen osaa käyttää oikein, sataman saa toimimaan tehokkaammin kuin osana kunnallispolitiikkaa, Naski sanoo.