1. yle.fi
  2. Uutiset

Näin keskusteltiin: Petoviha saa aniharvalta ymmärrystä

Heinolan lintutarhalla hoidetaan haulikolla ammuttua merikotkaa. Tapaus herättää nettikommenteissa suuttumusta ja moni kyseenalaistaa koko metsästyskulttuurin. Kunniansa saa kuulla myös media, jota syytetään petovihan lietsomisesta.

Osallistu
merikotkaa ruokitaan kotka sylissä
Merikotkan ruokapalvelu pelaa Heinolan LintutarhallaVihtori Koskinen / Yle

Yle Lahti kysyi nettisivuillaan mistä petoviha kumpuaa. Taustalla oli Suonenjoelle paljastunut merikotkan ampumistapaus, jossa eläin loukkaantui vaikeasti ja tuotiin hoidettavaksi Heinolan Lintutarhalle. Aihe herätti runsaasti keskustelua, ja sai monet lähes suuttumuksen partaalle isojen petoeläinten puolesta.

Useammassa kommentissa kyseenalaistettiin metsästys ja metsästäjien vaikuttimet kokonaan.

Mielestäni metsästäjä on turmeltunut ihminen. Jollei kykene elämään omaa elämäänsä pohtimatta päivittäin tappamista, suunnittelematta sitä, haaveilematta vuosikymmenet tuhansien eläinten ahdistelusta, verenvuodatuksesta, niille itse aiheuttamastaan kauhusta pitäisi hakeutua hoitoon. Aggressiot ovat viettipohjainen kokonaisuus. Niiden purkaminen jänisten poikasiin on mielipuolen toimintaa, kirjoitti nimimerkki Neito.

Nimimerkki Nalle oli samoilla linjoilla ja totesi että, osa metsästäjistä ei salli että petoeläimet ja linnuista kotkat ja haukat syövät myös riistaeläimiä! Se on muistettava, että metsästäjät käyvät näiden "ruokakaapilla". Siksi karhuja, susia ja ilveksiä tuppaa tulemaan asutuksen liepeille. Monestikkaan näistä ei ole minkäänlaista vaaraa yleensä ne ihmisen nähdessään lähtevät "käpälämäkeen".

Nimimerkki *metsästäjä *puolusti häirikkösusien poistamista, mutta petolintujen ampumiselle ei herunut ymmärrystä. S_uden kohdalla kyllä ymmärrän ongelman, en tosin sen ratkaisemista laittomalla suden tappamisella. Koiran kanssa metsästäminen on todella riskialtista alueella, jolla susilauma elää. Sen sijaan noiden petolintujen vihaamista ja tappamista en tajua senkään vertaa. Ehkä yleisin vihan kohde on kanahaukka. Sen on oikein tutkimuksen voimin todettu parantavan kanalintukantoja, koska se metsästää tehokkaasti pesärosvoja, kuten oravia ja näätäeläimiä._

Maalla osataan tai ei osata asua petojen kanssa

Keskustelussa nousi useaan otteeseen esille ihmisen asuinpaikka. Maalla-asuvat epäilevät, että kaupunkilaiset eivät tiedä syrjäseutujen arjesta, toisaalta joukossa oli maaseudulla asuvia, joiden mielestä pedoista ei ole ollut mitään haittaa.

Meillä on lampaita, koiria, kissoja ja jopa kanat vapaana pihalla kesäisin. Lammaslaidunta kiertää 5-kertainen sähköaita, langat 15cm välein. Tätä kutsutaan susiaidaksi. Jos meiltä susi, karhu tai ilves (kaikkia noita havaittu 2km säteellä tilasta) vie lampaan, se on vain huonoa tuuria. Koiria ei pidetä narunjatkeena yötämyöten pihassa sudensyöttinä. Useassa tapauksessa, jossa susi on tehnyt tuhojaan lammaslaitumella, on aivan olemattomat aidat! Jos lampurit tietävät lähitienoolla olevan susia, en ymmärrä, mikseivät aitaa laitumiaan kunnolla?!, kirjoitti nimimerkki Mökin tyttö.

Perinteinen vastakkainasettelu pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä nousi odotetusti myös esille, kuten voi todeta** Epro**n kirjoituksesta. Petojen suojelua ohjaillaan niiden ihmisten toimesta, jotka asuvat suurissa kaupungeissa poissa petoeläinten ulottuvilta. Tasapuolisuuden nimissä petoja pitäisi siirtää asukasuvun suhteessa kehä-kolmosen (kin) sisäpuolelle. Eiköhän alkaisi tapahtumaan muutosta!

Medialla rooli petovihassa

Petovihakeskustelussa syyttävä sormi osoitettiin monesta suunnasta myös mediaa kohti. Median tapa kertoa isoilla otsikoilla petojen aiheuttamista ongelmista nähtiin ongelmana, joka lietsoo vihaa suurpetoja kohtaan.

Petoviha (tai oikeammin pelko) on pitkälti median ruokkima illuusio, jota lisää ihmisten vieraantuminen luonnosta. Lehdet myyvät silloin, kun löytyy joku yhteinen pelon aihe - kuten lintuinfluenssa tai susi. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ovatko nuo aiheet oikeasti vaarallisia. Suomen vaarallisimmat eläimethän ovat puutiainen (siis punkki), hirvi ja ampiainen. Ne voivat oikeasti tappaa, jos huono tuuri sattuu. Mutta ei niistä kohuotsikoita saa!, kirjoitti nimimerkki** bilsanope**.

Muutama kommentoija katsoi asiaa talouden näkökulmasta ja näki petovihassa selvän syy-seuraus yhteyden ansioihin.

Petoviha on vuosien saatossa syntynyt siitä, että pedot- susi ja karhu- ovat aiheuttaneet ihmisille taloudellista tappiota. Lähinnä siten, että ovat tappaneet ihmisen hyödyntämää karjaa. Ei se sen kummempaa ole. Samoista syistä syntyy rasismi, siis perusteltu syy siihenkin on, kirjoitti** ukkojukko**.

Talouteen viittasi myös Kekomuurahainen, joka muistutti, että villieläimen ampuminen voi olla toimeentulonlähde sekä terveellinen osa ruokavaliota. Minulle metsästys on tärkeä osa toimeentuloa. Mitä maksaa sata kiloa hyvälaatuista lihaa? Siis hyvälaatuista! Nyt en puhu mistään valmispakatuista puolimädänneistä ja vanhettuneista muovipakettipakasteista. Eipä ole omavaraiseläjällä varaa mokomaan moskaan. Eikä kyllä kiinnostakaan. Tuore jänispaisti joulupöytään on aina tehotuotantokinkkua parempi valinta! Menisiköhän tämä nyt vähän niin, että tarpeeseeni metsästäjänä olen jäänyt kokonaan ulkopuolelle sekä petovihasta että tappamisen pelosta ja -himosta?

Mielipiteensä petovihan syistä tiivisti lyhyesti nimimerkki** Sirpale **näin._ Ihan turhasta hysteriasta. Ihminen on niin vieraantunut luonnosta, että monet pelkää kaikkea oravaa isompaa._

Lue seuraavaksi