Tutkija: Ruotsin armeijan taistelukyky on tuhottu - Suomi avuksi?

Ruotsin asevoimien uudistus on jättänyt ne surkeaan tilaan, kirjoittaa Charly Salonius-Pasternak. Maan asevoimilla on niin suuria puutteita, etteivät ne sotatilanteessa enää kykene puolustamaan Ruotsia. Salonius-Pasternak suosittelee yhteistyötä Suomen kanssa ja Nato-jäsenyyden vaikutusten selvittämistä.

Ulkomaat
Ruotsin ilmavoimien käyttämä JAS 39 Gripen -hävittäjälentokone.
Ruotsin ilmavoimien käyttämä JAS 39 Gripen -hävittäjälentokone nousemassa Kallingen lentokentältä Etelä-Ruotsissa huhtikuussa 2011.Patric Söderström / EPA

Ruotsin asevoimat eivät enää kykene puolustamaan maataan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak. Hänen mielestään Ruotsin asevoimien heikko tila aiheuttaa epävakautta koko Itämeren alueelle.

Ruotsin asevoimien rahoitus on kutistunut niin pieneksi, että se on vienyt puolustushaaroilta suurimman osan niiden toimintakyvystä, Salonius-Pasternak kirjoittaa instituutin julkaisussa.

Ruotsin maavoimat on käytännössä tuhottu, merivoimien moderneimmilla aluksilla ei ole ollenkaan ilmapuolustusta, eikä maalla ole muutenkaan juuri lainkaan ilmapuolustuskapasiteettia. Ruotsilla on hyviä hävittäjälentokoneita, mutta niillä ei ole kykyä tehdä pitkän kantaman iskuja ilmasta maahan, Salonius-Pasternak luettelee.

Asevoimien heikkoudesta seuraa, että Ruotsin puolustuspoliittisen ajattelun ja puolustuskyvyn välillä on ristiriita. Maa on solidaarisuusjulistuksessaan sitoutunut antamaan naapurimailleen sotilaallista tukea, jos nämä joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. Salonius-Pasternakin mukaan Ruotsilla on nyt hyvin vähän joukkoja, joita se ylipäätään voisi lähettää ulkomaille.

Jos Ruotsi itse joutuu hyökkäyksen kohteeksi, maa laskee nyt paljon sen varaan, että se saa tukea ulkomailta. Tämä on erittäin riskialtista politiikkaa, Salonius-Pasternak kirjoittaa. Ruotsilla ei lisäksi ole juurikaan kykyä ottaa vastaan apua, vaikka sitä olisi tulossa, tutkija jatkaa.

Ruotsi on totuttu näkemään vahvana vakauden tuojana Itämeren alueella. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla Ruotsi on muuttunut epätasapainon aiheuttajaksi, Salonius-Pasternak sanoo kirjoituksessaan.

Suomelle ja Ruotsille yhteinen puolustus?

Ratkaisuksi tilanteeseen Salonius-Pasternak esittää, että maan tulisi rahoittaa puolustusuudistuksensa kunnolla ja etsiä mahdollisuuksia ottaa Suomi mukaan ponnisteluihin rakentaa yhteistä puolustusta ainakin kalliiden ja kriittisten suorituskykyjen osalta. Asiantuntijat voisivat esimerkiksi laatia suunnitelman Suomen ja Ruotsin yhteisestä puolustuksesta.

Nato on Salonius-Pasternakin mukaan ainoa taho, joka kykenee tarjoamaan Ruotsille vastavuoroisen solidaarisuuden. Nato-jäsenyyttä ei Ruotsissa kuitenkaan harkita.

Tutkijan mielestä Ruotsin päättäjien pitäisi ainakin teettää tutkimus Ruotsin Nato-jäsenyyden mahdollisista vaikutuksista. Suomessa Ruotsin tilanteesta pitäisi ottaa oppia, Charly Salonius-Pasternak kirjoittaa.

Lähteet: Yle Uutiset