Harva kunta avaa ovensa pakolaisille - ”Kuntamme ei ole sopiva paikka ”

Sisäministeriö etsii kuumeisesti kuntia ottamaan vastaan Syyrian kriisin takia aiempaa suurempaa joukkoa kiintiöpakolaisia. Talouden ahdingossa kunnat eivät hihku riemusta.

Kotimaa
Pakolaisia, kyllä vai ei?
Tärkeimmät syyt ottaa tai olla ottamatta kiintiöpakolaisia vuonna 2014 Ylen kyselyn perusteella. Kyselyn avoimia vastauksia on purettu tämän jutun tekstissä. Grafiikka: Juha Rissanen / Yle Uutiset.

Suuri osa Suomen kunnista ei aio ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ensi vuonna Syyrian kriisin aiheuttamasta lisäpaineesta huolimatta, käy ilmi Yle Etelä-Savon tekemästä kyselystä. Sisäministeriö päätti nostaa Suomen ensi vuoden pakolaiskiintiötä kolmella sadalla Syyrian kriisin aiheuttaman hädän takia. Suomeen otetaan ensi vuonna vastaan kaikkiaan 1 050 kiintiöpakolaista, joille ministeriö nyt etsii suomalaisia kotikuntia.

Kyselyyn vastasi puolet Suomen kunnista. 152 kunnasta 32 aikoo ottaa vastaan kiintiöpakolaisia vuonna 2014. 39 kuntaa ei ole vielä tehnyt päätöstä puoleen tai toiseen. 81 kuntaa kuitenkin tietää jo nyt, ettei ota vastaan lainkaan pakolaisia.

Koko toimialan perustaminen alusta alkaen on iso prosessi. Sitä varten pitää perustaa uusi vakanssi, rakentaa tai tyhjentää tiloja, koulutyön järjestäminen, terveydenhuollon lisäresurssointi jne. Mielenkiintoista, mutta asiassa on oltava realistinen, Ristijärven kunnanjohtaja Raija Potila kiteyttää monen kunnan tuskailut.

Suurimmaksi syyksi, miksi kunnat eivät ota vastaan pakolaisia, kunnat mainitsevat heikon taloustilanteen ja kehnot resurssit kotouttamiseen. Toiseksi suurin syy on se, että kunnat kokevat muihin asioihin panostamisen tärkeämmäksi kuin pakolaisten auttamisen.

Ei ole kunnan keskeisiä toimintoja tällä hetkellä, todetaan Sotkamosta.

Asuntopula vaivaa niin pieniä kuin suuriakin kuntia

Suurin osa kunnista halusi nimetä syyksi pakolaisten vastaanottamisesta kieltäytymiselleen jonkin muun syyn kuin valmiiksi annetut vaihtoehdot. Avoimissa vastauksissa selvästi suurimpana syynä useat kunnat valittavat sopivien tilojen puutetta. Se tarkoittaa käytännössä, ettei kunnassa ole vapaita vuokra-asuntoja, sillä kiintiöpakolaisten vastaanotto ei vaadi esimerkiksi vastaanottokeskusta kuten turvapaikanhakijoiden kohdalla.

Kunnasta puuttuvat pakolaisten sijoittamiseen sopivat tilat kokonaan, toteaa Maaningan kunnanjohtaja Timo Kiviluoma kyselyssä.

Asikkalassa puolestaan epäillään asumisen laadun olevan riittämätön.

Vaatimustaso asumiselle on nykyään niin korkea, että vanha rakennuskanta kylällä tuskin kelpaa, pohtii Asikkalan kunnanjohtaja Juri Nieminen.

Ammattitaitoista väkeä on vaikea saada

Monet kunnat kokevat, ettei heillä ole riittävän työvoiman ja rahan ohessa myöskään riittävää osaamista pakolaisten vastaanottoon.

Pakolaisten vastaanotto edellyttää koulutuksen ja erityisopetuksen lisäresursointia ja järjestämistä. Kunnan henkilöstössä ei ole sellaista virkaa tai tointa, joka pystyisi tällä hetkellä hoitamaan tehtävää, Ristijärven kunnanjohtaja Raija Potila kertoo.

Pakolaisten vastaanotto edellyttää tiettyjä palveluita, tulkkauspalvelut ym., joiden saanti pienessä syrjäisessä kunnassa on ongelmallista, sanoo puolestaan Pyhännän kunnanjohtaja Jouko Nissinen.

”Maaseutukunnan kulttuuri ei sovi pakolaisten kotouttamiseen”

Muutamilla pienillä paikkakunnilla koettiin, etteivät pakolaiset viihtyisi pikkupitäjässä.

Urjalan tapainen maaseutukunta ei ole sopiva paikka pakolaisille, Urjalan kunnanjohtaja Hannu Maijala toteaa kyselyssä.

Samaa henkeä on muun muassa itärajan tuntumassa Kuhmossa, jonne muuttaa paljon venäläisiä.

Asia ei ole tällä hetkellä aivan pohdintojen keskiössä, ja homogeeninen kulttuuri voisi olla myös liian suuri haaste kotouttamisen näkökulmasta, kaupunginjohtaja Eila Valtanen arvioi kyselyssä.

Muutamissa kyselyyn vastanneissa kunnissa oli jo kokemuksiakin siitä, että pakolaiset hakeutuvat nopeasti suurempiin kaupunkeihin.

Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että pakolaiset eivät viihdy näin pienellä paikkakunnalla, vaan hakeutuvat mielellään isompiin asutuskeskuksiin asumaan. Yhtenä syynä lienee sekin, että Laukaalla ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan suurta ryhmää pakolaisia, jolloin vertaisyhteisö jää kovin pieneksi, Laukaan vt. kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä pohtii kyselyssä.

Tärkeä humanitaarinen teko

Viidennes vastanneista kunnista aikoo ottaa pakolaisia vastaan. Näissä kunnissa tärkein perustelu pakolaisten vastaanotolle on se, että kyseessä on tärkeä humanitaarinen teko. Kyselyn perusteella tehdyn karkean arvion perusteella pienet kunnat toivottavat tervetulleeksi 5–10 kiintiöpakolaista, keskisuuret kunnat 20–30 ja suuret kaupungit 50–70. Kaikkiaan kyselyyn vastanneet kunnat tarjoavat paikan noin 700 kiintiöpakolaiselle, eli vielä 350 paikkaa jää kysymysmerkiksi.

Valtion tuki ei riitä

Valtio maksaa ensi vuonna kunnille lisätukea pakolaisten vastaanottoon. Lisätuella ei ole kuitenkaan ollut vaikutusta kyselyyn vastanneiden kuntien päätöksenteossa. Useissa kunnissa tieto tuesta tuli vasta kun päätös pakolaisten vastaanottamisesta puoleen tai toiseen oli jo tehty. Tuki ei myöskään ole kuntien mielestä niin suuri, että sillä olisi vaikutusta päätöksiin. Vain muutamat kunnat päättivät ottaa vastaan kiintiöpakolaisia lisätuen ansiosta.

Pakolaisten tarvitsemien palveluiden rahoittamisen jakautuminen kuntien ja valtion kesken herätti useita kannanottoja. Useissa kunnissa koetaan, ettei valtio osallistu riittävästi palveluiden rahoittamiseen lisäkannuksista huolimatta. Esimerkiksi Turulla on pitkät perinteet pakolaisten vastaanottamisesta erilaisilla statuksilla, ja se aikoo ottaa ensi vuonnakin kaupunkiin 50 kiintiöpakolaista, mutta antaa silti valtiolle runtua.

Mikäli valtio ei jatkossa nykyistä voimakkaammin osallistu sijoitettujen ja itsenäisesti muuttavien pakolaistaustaisten ihmisten tarvitsemien erityispalveluiden kustannuksiin ja ohjaa vastuiden jakautumista kuntien välillä nykyistä tasaisemmin, on Turunkin arvioitava uudelleen, mikä on kaupungin linja ja oma kantokyky kotouttaa ihmisiä, pohtii Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Valtion tuki ei kata kuin pienen osan kustannuksista. Pakolaispolitiikka kuuluu valtiolle, kuten sen rahoitus. Tuen pienuus vaikeuttaa myönteisten päätösten tekemistä, kirjoittaa Valkeakosken kaupunginjohtaja Jukka Varonen. 

Yle Etelä-Savon kysely toteutettiin sähköpostitse marraskuussa 2013. Kyselyyn vastasi 152 kuntaa Suomen 320 kunnasta.

Voit ladata kyselyn kaikki vastaukset Excel-tiedostona tästä.