1. yle.fi
  2. Uutiset

Turkikset puntarissa - murhaava ylellisyystuote vai ekologinen valinta?

Suomalaisturkikset menevät maailmalla kuin kuumille kiville. Suomalaiset turkistuottajat pitävät kuitenkin matalaa profiilia. Pohjois-Euroopassa vaatemateriaalin eettisyys herättää keskustelua. Yle Uutisten Suora linjan keskustelijat pohtivat turkisten hyviä ja huonoja puolia.

Osallistu
Turkis, turkki, muoti, tuotantoeläin, turkistarhaus, turkismuoti,
Augustina Jämsä / Yle

Turkistarhausta on vastustettu pitkään monissa maissa, mutta asenteet vaihtelevat jopa Euroopassa runsaasti maittain. Eläinsuojelujärjestöjen mielestä tarhaus on julmaa, koska eläimiä pidetään liian pienissä häkeissä ja eläimet eivät voi käyttäytyä lajilleen ominaisella tavalla. Luksustuotteena turkista pidetään myös turhana tuotteena.

Suomessa turkistarhausta vastustava kansalaisaloite oli ensimmäinen eduskunnan käsittelemä kansalaisaloite. Eduskunta äänesti jatkaa turkistarhausta laillisena elinkeinona kesäkuussa äänin 146 - 36.

”Nykyään on saatavana jos jonkilaista "teknistä" vaatetta”

Nimimerkki eläinten puolustaja ajattelee, että: Turkikset ovat suurinta turhuutta, mitä ihminen täällä hyvinvointivaltioissa voi tehdä. Eikö ihmisen itsekkyydellä ja mukavuudenhalulla ole mitään rajoja? Eläimille tuotetaan turhia kärsimyksiä turhamaisuuksien kustannuksella. Kaikille eläimille pitäisi taata oikeudet lajityypilliseen käyttäytymiseen. Meillä ihmisillä pitäisi olla vastuu, koska eläimet eivät kykene puolustamaan oikeuksiaan. Emme todellakaan tarvitse turkiksia, sillä saatavana on yllin kyllin muodikkaita ja lämpöisen pitäviä vaatteita. Nykyään on saatavana jos jonkinlaista "teknistä" vaatetta.

Nimimerkki Patriootti on samoilla linjoilla: Mielestäni kaikkien sellaisten tuotantoeläinten kasvattaminen tulisi kieltää, joista valmistetaan vain ja ainoastaan ylellisyystuotteita ihmisille.

”Turkis ei ole ylellisyyttä vaan elinikäinen laadukas ja ekologinen täysin kierrätettävä luonnontuote”

Nimimerkki Ei ole ylellisyystuote sanoo: Minulla on vitivalkoinen kuusamolainen kettupuuhka. Käytän sitä taatusti, kun kylmä tulee.

Turkis ei ole ylellisyyttä vaan elinikäinen laadukas ja ekologinen täysin kierrätettävä luonnontuote. Nahka pitää tuulen, turkis lämmittää. Huonosti hoidetut eläimet eivät tuota laadukasta turkista, joten se propaganda, jota turkistuottajista erotettujen pohjalaistarhurien tarhoilla on kuvattu, ei ole relevanttia. Hännätön ja rupinen nahka ei kelpaa kellekään, joten sellaisia ei kannata tuottaa.

Olen käynyt Suomen suurimmilla tarhoilla ja nähnyt, miten eläimet niissä voivat. Niillä ei ole nälkä eikä jano ja ne ovat terveitä, pulskia ja jopa silminnähden tyytyväisiä. Ne eivät ole villieläimiä, vaan kymmenien sukupolvien ajan ihmisen hoitamia ja risteyttämiä puolikesyjä ja kesyjä eläimiä, jotka eivät luonnossa selviäisi sen paremmin kuin lehmä.

En näe eroa siinä, kasvatetaanko eläin lihan vuoksi vai turkiksen tai siirtoelimiä varten. Kosmetiikan testaus eläimillä on epäeettistä ja turhaa.

Nimimerkki epen mielestä: Vain riistaeläinten turkiksia saisi käyttää. Tässä olisi hyvä rajanveto. (ja miksei kotieläintenkin, sitten kun kuolevat). Mutta ei eläinten kasvatusta vain nahanottamistarkoitukseen, kiitos.

Nimimerkki kestävä puntaroi: Asiallisissa oloissa tuotettu turkis, jalostettuna laatutuotteeksi, on paljon parempi vaihtoehto kuin vuosittain ostettava ja roskiin heitettävä muovista valmistettu vaate. Tosin olen kai vanhanaikainen ajattelultani kun mielestäni samaa vaatetta voisi käyttää kymmeniä vuosia.

” Suomen tilaisuus ryhtyä maailman ensimmäiseksi eettisten turkisten tuottajaksi”

Nimimerkki Lihansyöjä perustelee näin: Turkistarhaus voisi olla toimiva elinkeino myös tulevaisuuden Suomessa, jos eläinten oloihin tulisi selvä muutos parempaan. Sama pätee myös tehoruuantuotantoon. Itse syön aina tulojeni siihen riittäessä riistaa tai eettisesti tuotettua lihaa, turkiksia en aio ostaa ennen kuin häkkien pohjat muuttuvat verkosta lattiaksi ja tarhatuilla laumaeläimillä on mahdollisuus lajinomaiseen leikkiin ja kanssakäymiseen toisten samanlaisten kanssa.

Nyt kun valtio on linjannut turkistarhauksen jatkuvan, voisikin olla Suomen tilaisuus ryhtyä maailman ensimmäiseksi eettisten turkisten tuottajaksi. Samalla mahdollistettaisiin kotimaisille suunnittelijoille turkiksen käyttö vaatteissa ilman pelkoa leimaantumisesta "eläinvihaajaksi". Myös pariisilaiset olisivat todennäköisesti kiinnostuneita tällaisesta tuotteesta. Valtion rahat ovat vähissä, mutta tämä voisi olla sijoitus, joka maksaisi itsensä takaisin.

”Onko meillä oikeasti yhtään niin paljon henkselien paukuttamista omien eläintemme kohtelussa kuin tarhaajat antaisivat ymmärtää?”

Nimimerkki Suomi Kiinan tiellä perustelee näin: Se että Suomessa on näinkin hyvät olot eläimillä, ei ainakaan ole millään tavalla turkistarhaushenkisten ihmisten ansiota. Silti he innolla tuntuvat ratsastavan eläinsuojelujärjestöjen saavutuksilla. Turkistarhaajat ovat yrittäjiä, joiden tavoitteena on yksinomaan tehdä mahdollisimman paljon voittoa mahdollisimman vähällä vaivalla. Ei heillä ole minkäänlaista kiinnostusta pitää huolta eläinten hyvinvoinnista yhtään enempää kuin se minimi mitä laki vaatii. Se on todella vähän, ja kun edes se ei aina täyty.

Tarhauksen kannattajat vetoavat paljon Kiinan eläinten huonoihin oloihin, mutta haluavatko he itse asiassa muuttaa Suomen eläinten oloja Kiinan suuntaan, vai kenties parempaan? Onko meillä oikeasti yhtään niin paljon henkselien paukuttamista omien eläintemme kohtelussa kuin tarhaajat antaisivat ymmärtää?

Myös keinoturkis voi olla kaunis eli miksi ihmeessä sen edes pitäisi olla "oikeaa karvaa"?

Nimimerkki joissain oloissa selvittää näkemystään näin: Hyväksyn täysin esi-isiemme turkiksen käytön. He metsästivät itse eläimen, jonka nahkaan pukeutuivat. Saman tavan voin hyväksyä tänäänkin. Metsästyksenä en pidä sitä, että turkiseläin on kasvatettu häkissä.

Poikkeuksen tässäkin muodostaa ne lajit jotka on jo metsästetty sukupuuton partaalle. Niitä ei tietenkään pidä enää metsästää yhtäkään.

Myös keinoturkis voi olla kaunis eli miksi ihmeessä sen edes pitäisi olla "oikeaa karvaa"? Perusteeksi oikean turkiksen käyttöön somisteena en pidä sitä että se kestää äidiltä tyttärellle, koska eihän se itse vaatekaan usein kestä.

Kiitos kaikille keskustelijoille.

Lue seuraavaksi