Luottoluokitusmörkö haihtui hetkeksi Suomen yltä

Pelätty Suomen luottoluokituksen putoaminen on hallituksen rakennepaketin myötä siirtynyt hamaan tulevaisuuteen. Näin arvioivat Yle Uutisten haastattelemat ekonomistit. Yhdeksän miljardin euron kestävyysvajetta paketilla ei kuitenkaan ratkaista, edes lähelle.

talous
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, pääministeri Jyrki Katainen ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa tiedotustilaisuudessa Helsingissä 29. marraskuuta.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, pääministeri Jyrki Katainen ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa tiedotustilaisuudessa Helsingissä 29. marraskuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

- Kyllä minusta tämä tukee ilman muuta sitä, että luottoluokitus säilyy vahvana, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Sixten Korkman.

Korkmanin mielestä tilannetta parantaa se, että yhteisöverokantaa on alennettu ja on saatu aikaan usean vuoden maltillinen tuloratkaisu. Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä on Korkmanin kanssa samaa mieltä, mutta ei yhtä varmasti.

- Kyllä tämä tukee, mutta on vaikea sanoa, tukeeko riittävästi. Suomi alkaa olla hieman siinä rajoilla.

Toisaalta luottoluokituksen merkitys lienee ylikorostunut. Suurempi huolenaihe ekonomistien mielestä on se, milloin työurien pidentämisestä syntyy ratkaisu tai sosiaali- ja terveysuudistus saadaan pakettiin.

Nyt kumpikaan ei ollut mukana hallituksen rakennepaketissa.

Kestävyysvajetta ei saada hallintaan tällä hallituskaudella

Vihriälä arvioi, että rakennepaketin ratkaisut ovat vasta noin kymmenesosa koko kestävyysvajeen hoitoa. Nyt käynnistetyt talkoot eivät ole vuosienkaan kuluttua ohi, komppaa Korkman.

- Kestävyysvaje on sen verran vakava pulma, että ei sitä yhdellä päätöksellä eikä edes yhden hallituskauden aikana voida kuroa umpeen. Oletan, että tämän kanssa kamppailee vielä seuraavakin hallitus, Korkman arvioi.

Myönteinen suunta

Myönteisenä ekonomistit pitävät sitä, että valtio haluaa vihdoin saada tolkkua kuntatalouden hallintaan.

- Tässä on linjaus, että tehdään kunnallistalouden menokehys tai talousraami. Hallitus ei päätä uusista velvotteista kunnille ilman, että järjestetään niille rahoitus. Tämä on tärkeää, koska julkisista menoista 70 prosenttia menee kuntien kautta, ja siellä ne menopaineet ovat. Samalla hallitus toivoo, että kunnat leikkaavat byrokratiaa, ja sitähän meillä kunnissa kiistatta on, sanoo Korkman.

Myös presidentti Sauli Niinistö otti lauantaina varovaisesti kantaa rakennepakettiin. Presidentti toivoo, että leikkaukset kohdentuvat tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Oppositio sen sijaan ilmoitti tyytymättömyytensä. Perussuomalaisten Timo Soini kertoi, että oppositio järjestää asiassa välikysymyksen vielä ennen joulua yksin tai muun opposition kanssa yhdessä.