Korkman: Illuusio talouskasvusta pelastajana on särjettävä

Rakennepaketin taustalla on kestävyysvaje, eli pitkällä aikavälillä julkisen talouden tulot jäävät menoja pienemmiksi lähinnä väestön ikääntymisen vuoksi. Eläkeuudistuksen pitäisi paikata kestävyysvajetta vajaalla kolmella miljardilla.

Kotimaa
Sixten Korkman.
Sixten Korkman.Yle

Rakenneohjelman eli kestävyysvajeen 9,4 miljardin umpeen kuromisessa perjantaiset rakenneuudistuspäätökset ovat vain yksi osa. Eläkeuudistuksella ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisella on paljon oleellisimpi merkitys.

Eläkeuudistuksen ja soten pitäisi kummankin paikata kestävyysvajetta vajaalla kolmella miljardilla, ja molemmat ovat vielä kesken.

Eläkeuudistuksen valmistelu on kuitenkin delegoitu työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavaksi. Professori Sixten Korkman nosti Yle Radio 1:n Ykkösaamussa esille huolen siitä, että entä jos vuoden kuluttua huomataan, etteivät järjestöt saaneetkaan mitään aikaiseksi.

– Ei se neuvottelminen niin helppoa ole, kun SAK:n duunarin ja Akavan korkeastikoulutetun intressit eivät ole aivan yhtenäisiä. Heillähän on ollut jo pitkään suuria vaikeuksia sopia mistään.

Jatkuvuutta työryhmien työlle

Korkmanin mukaan olisi tärkeää, että esimerkiksi Jukka Pekkarisen työryhmä voisi jatkaa uudenkin hallituksen aikana, jotta asiantuntijuus säilyisi.

– Suomessa on aivan liian pitkään tyydytty siihen, että jos työmarkkinajärjestöt eivät kykene sopimaan, niin sitten aloitetaan uudestaan joku selvitystyö.

Korkmanin mukaan Suomen eläkejärjestelmän uudistus alkoi jo suuren laman aikana 1990-luvulla, kuten Ruotsissakin.

– Ruotsissa erittäin suuri uudistus tehtiin jo vuonna 1999. Meillä tehtiin 2005 uudistus, jonka heti voitiin todeta olevan oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Sen jälkeen tätä on palloteltu. Pelkona on, että jos sitä voidaan pallotella näin pitkään, niin ehkä sitä voidaan pallotella vielä pidempään.

Tämä olisi Korkmanin mukaan kohtalokasta, koska Suomen täytyy pystyä lisäämään työvoiman tarjontaa, osallistumisastetta ja tätä kautta veropohjaa.

– Muuten tämä leikkaaminen käy aivan mahdottomaksi ja hyvinvointivaltion perusteet uhkaavat ikään kuin romahtaa. Hallituksen on huolehdittava siitä, että meillä on joka tapauksessa edellytyksiä toteuttaa eläkeuudistus lainsäädännöllä vuoden 2015 aikana, jotta se voi astua voimaan 2017.

Korkman uskoo työmarkkinajärjestöjen vilpittömästi pyrkivän tähän, mutta toteaa samalla, että lisää kurinalaisuutta tarvitaan tulosten syntymisen varmistamiseksi, koska neuvottelut eivät ole helppoja.

Poliittista rohkeutta tarvitaan

Eduskuntavaalit ovat puolentoista vuoden kuluttua. Korkmanin mukaan jokaisen vakavasti otettavan puolueen pitäisi sitoutua eläkejärjestelmän uudistamiseen työurien pidentämiseksi.

– Ja samalla tehdä selväksi, että jos siihen ei olla valmiita, niin mitä se tarkoittaa julkisen vallan puolesta.

Korkman toteaa, että vaikka hallituksen toimenpiteet ovat olleet vaatimattomia, niin se on selvästi tunnustanut sen, ettei Suomi tule toimeen näillä eväillä vaan rakenteellisia uudistuksia tarvitaan.

– Oppositiossa kuulee vielä aika usein, ettei leikkauksia tarvita vielä, vaan täsmätoimenpiteet riittävät. Tämä illuusio siitä, että talouskasvu pelastaa meidät ahdingosta, täytyy särkeä. Näiden ihmisten päähän täytyy saada taottua, että Suomi on todella sellaisessa tilanteessa, että täytyy olla poliittista rohkeutta asettaa kansakunnan etu ykkösijalle ja tehdä näitä tarvittavia rakenteellisia toimenpiteitä, vaikka niitä ei ole aina helppo perustella kansalle.