1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kulttuuriaarre julki - ennen näkemättömät saamelaiskuvat

Peräti 4000 valokuvaa saamelaisten arjesta ja juhlasta lähes sadan vuoden ajalta on tulossa yleisön nähtäville. Vanhimmat kuvat ovat 1800-luvun lopulta. Ennen näkemättömät kuvat ovat Norjan Saamelaislähetyksen arkistoa. Mukana on vanhoja kuvia myös Tenojoelta. Asiasta kertoi ensimmäisenä NRK.

Kotimaan uutiset
Finnmarkilaisnaisia, lapsi komsiossa
Finnmarkilaisnaisia, lapsi komsiossa.Norjan Saamelaislähetys

Norjan saamelaislähetyksen kuva-arkisto kattaa Norjan saamelaisalueet Nordlandista Finnmarkiin.

Arkistossa on kuvia myös Suomen ja Norjan raja-alueilta ainakin Tenojokilaaksosta ja Kirkkoniemen-Näätämön alueelta.

Kyseessä on saamelainen kulttuuriaarre, todennäköisesti yksi laajimmista alkuperäistä saamelaisuutta kuvaavista valokuvakokoelmista.

Norjan Saamelaislähetyksen – alun perin nimeltään Norsk Finnemisjon – saarnaajat kulkivat saamelaisalueella 1890-luvun alusta lähtien. Päämääränä oli levittää jumalan sanaa saamelaisille heidän omalla äidinkielellään.

Monilla saarnaajista oli mukanaan valokuvauskone, ja ajan mittaan kuvista kertyi mittava kokoelma. Kuvia on tullut kokoelmaan myös lahjoituksina.

Ikkuna 1900-luvun juhlaan ja arkeen

Ajan hengen mukaisesti kokoelmassa on runsaasti poseerauskuvia ja ryhmäkuvia juhlista ja saarnatilaisuuksista.

Kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävää on se, että kokoelmassa on myös paljon kuvia 1900-luvun saamelaisten arkielämästä; askareista, työnteosta ja asumisesta.

Vanha valokuva on sellaisenaan vain kurkistus sen aikaiseen maailmaan. Kun kuvaan liittyy tietoa ajankohdasta, paikasta, tapahtumasta ja henkilöistä, kuva avaa ikkunan kuvattujen elämään.

Norjan Saamelaislähetys yrittää saada mahdollisimman paljon tietoa valokuvista niiden esiin tuomista varten, Trondheimissa pääpaikkaansa pitävän Norjan Saamelähetyksen lähetystyöntekijä Richard Skollevoll kertoo Yle Lapille.

- Tietoa on kerätty jo useita vuosia ja teemme sitä edelleen. Valitettavasti nyt alkaa olla viimeiset hetket. Kuvissa 1900-luvun alkupuolella olevien ihmisten lastenkin, jotka vielä voisivat kertoa kuvista jotain, joukko harvenee vuosi vuodelta. Richard Skollevoll kertoo.

Kuva-arkiston tuoreimmat kuvat ovat 1950-luvulta.

Julkistamispäivä avoinna – taloustilanne heikko

Tiedon keruuta hankaloittaa ja hidastaa Skollevollin mukaan rahan vähyys. Parhaiten tietoja saa tapaamalla vanhoja ihmisiä henkilökohtaisesti ja näyttämällä heille kuvia.

Se kuitenkin maksaa, eikä rahoittajia tunnu löytyvän edes öljyrahoissa kylpevästä Norjasta.

- Tämä on pitkän tähtäimen hanke. Milloin kuva-arkisto saadaan julkaistua, sitä en pysty sanomaan, päivää ei ole määritelty. Rahoituksen saaminen on kovin vaikeaa, esimerkiksi emme ole saaneet minkäänlaista tukea edes virallisilta saamelaisjärjestöiltä, Norjan Saamelaislähetyksen lähetystyöntekijä Richard Skollevoll sanoo.

Lue seuraavaksi