Koaloilta löydettiin parittelukutsuun tarkoitetut ylimääräiset äänihuulet – ääntely kuorsaamisen ja röyhtäyksen sekoitusta

Tutkijoiden mukaan äänihuulten ansiosta koalaurosten mylvintä on yhtä matalaa kuin norsun kutsuhuuto. Millään muulla nisäkkäällä ei tiedetä olevan samantyyppisiä ylimääräisiä äänihuulia.

Koalaemo poikasensa kanssa eläinpuistossa Sydneyssa. Kuva: Barbara Walton / EPA

Tutkijat ovat löytäneet koaloilta ylimääräiset äänihuulet. Koalaurokset käyttävät näitä ylimääräisiä äänihuulia houkutellakseen naaraita parittelemaan.

Current Biology -lehdessä (siirryt toiseen palveluun)julkaistun tutkimuksen mukaan millään muulla nisäkkäällä ei tiedetä olevan samantyyppisiä ylimääräisiä äänihuulia. Tutkijoiden mukaan ne ovat kuin huulet kitapurjeen sisällä.

Äänihuulten ansiosta pienikokoiset, vain noin kahdeksan kiloa painavat, koalat kykenevät päästämään hyvin matalia ääniä. Tutkijoiden mukaan koalaurosten mylvintä on yhtä matalaa kuin norsun kutsuhuuto.

Britannian Sussexin yliopiston tutkija Benjamin Charlton kuvailee koalan parittelukutsua kuorsaamisen ja röyhtäyksen sekoitukseksi – aasin kiljunnan kaltaiseksi meteliksi.

Tavallisesti pienet eläimet päästävät vain korkeita ääniä, koska niillä on pieni kurkunpää, joka saa äänen kuulostamaan korkeammalta. Koalaurosten suu- ja nenäonteloiden yhtymäkohdassa sijaitsevien ylimääräisten äänihuulten ansiosta niiden kurkunpään koko ei kuitenkaan rajoita äänen korkeutta.

Tutkijoiden mukaan tarvitaan vielä lisätutkimuksia, jotta voidaan selvittää, onko myös naaraskoaloilla ylimääräiset äänihuulet, sillä myös naaraat mylvivät joskus matalalta.

Koalat elävät Australian itäosissa. Ne viettävät suurimman osan ajastaan roikkuen eukalyptuspuissa syöden niiden lehtiä.