Metsähallituksen mailta löytyi kivikautinen työkalupaja

Suomussalmen Pirttijärveltä on löytynyt ikivanha asuinpaikka, joka aineston perusteella voi olla kivikautinen kiviesineiden valmistuspaikka. Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnissa hyödynnettiin laserkeilausta. Kaikkiaan kulttuuriperintökohteita löytyi kesän aikana viitisensataa.

Kotimaa
Suomussalmelta löydetyt kvartsista valmistetut pora ja kaavin
©Metsähallitus

Suomussalmi on kuuluisa esihistoriallisista kohteistaan. Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnissa argologit löysivät tänä kesänä uusia kivikautisia asuinpaikkoja Pirtti- ja Vuokkijärven rannoilta. Erityisen mielenkiintoinen oli Pirttijärven kohde, joka paikalta löytyneen löytöaineiston perusteella on voinut toimia kiviesineiden valmistuspaikkana.

Muilta asuinpaikoilta löytyi lisäksi kvartsista valmistetut kaavin ja pora. Työkaluja käytettiin nahan ja pienten puuesineiden työstämisessä. Tänä kesänä löydetyistä kohteista Vuokkijärven asuinpaikka tullaan talven aikana ajoittamaan sieltä löytyneen palaneen luun avulla.

Viime vuonna alkanut hautasaarten kartoitus jatkui dokumentoimalla useita mahdollisia hautapainanteita ja merkkipuita Vuokkijärven Kukkosaaresta sekä rajavyöhykkeellä sijaitsevista Korpijärven Korpijärvensaaresta ja itäisen Vuokkijärven Kalmasaaresta.

Ensimmäiset tiedot hautasaarista Suomussalmen alueella ovat peräisin 1600-luvulta. Tänä kesänä kartoitetuista saarista itäisen Vuokkijärven Kalmasaarta on käytetty 1920-luvulle asti Vienan kylien hautausmaana, johon vainajia on haudattu rajan molemmin puolin.

Laserkeilaus löytää ihmissilmää paremmin

Metsähallituksen Etelä-Suomussalmen metsätalousmailla työskenteli kesän ajan kaksi arkeologia tiimeineen kartoittamassa alueen kulttuuriperintöä. Kohteiden aikajänne ulottuu kivikaudesta 1950-luvulle saakka.

Vesistöjen rannoilta löydettyjen uusien kivikautisten asuinpaikkojen lisäksi inventoinnissa löytyi Suomussalmen keskustan etelä- ja lounaispuolisilta mäntykankailta hiilimiiluja. Itärajan tuntumassa ja rajavyöhykkeellä arkeologit kartoittivat vienankarjalaista kulttuuriperintöä. Lisäksi he inventoivat Vienan reitin ympäristöä.

Metsätalousmaiden inventointien tuloksia käytetään puunkorjuun, maankäytön ja suojelun suunnittelussa.

Kesän inventoinnissa hyödynnettiin laajamittaisesti laserkeilausaineistoa ja sen avulla saatiin kartoitettua useita satoja tervahautoja sekä parikymmentä hiilimiilua. Hiilimiiluja tunnettiin alueelta ennen inventointia vain yksi.

Nyt löytyneet miilut voivat sijaintinsa perusteella liittyä Ämmäkoskessa sijainneen Ämmän ruukin (siirryt toiseen palveluun) (1841-1877) toimintaan. Tervanpoltto oli alueen pääelinkeino 1800-luvulla ja se näkyy tervahautojen suuressa määrässä. Muutamasta tervahaudasta löytyi vielä tervan juoksutukseen käytetty puinen ränni.

Kulttuuriperintöinventointihanke jatkuu vuoteen 2015 saakka. Ensi vuonna Kainuussa inventoidaan Pohjois-Suomussalmen, Hyrynsalmen, Ristijärven ja Puolangan alueilla.

Hankkeen etenemistä voi seurata sekä blogissa (siirryt toiseen palveluun) että twitterissä (siirryt toiseen palveluun).