Kiinalaiskoululaiset maksavat oppimisestaan kovan hinnan

Kiinassa koululaiset kärsivät paljon paineista, mikä näkyy lasten itsemurhalukujen nousuna.

Kotimaa
Kiinalaisia koulupukuun pukeutuneita oppilaita.
Kiinalaisia koululaisia Tianjinissa 6. lokakuuta 2013.Harish Tyagi / EPA

Kiina menestyi erinomaisesti tuoreessa Pisa-tutkimuksessa. Shanghain koululaiset saavuttivat maailman parhaimmat oppimistulokset sekä matematiikassa että lukemisessa. Myös Hongkong oli molemmissa kolmen parhaan joukossa.

Kiinan koulujärjestelmään perehtynyt erityisasiantuntija Mika Tirronen Suomen Pekingin suurlähetystöstä sanoo, että Shanghaissa ja Hongkongissa oppimiseen satsataan valtavasti, koska hyvää koulumenestystä pidetään elämässä pärjäämisen ehtona. Koululaisille tämä näkyy jatkuvana testaamisena, ulkolukuna, pitkinä koulupäivinä ja yksityisopetuksena vielä koulupäivien jälkeen. Tirronen pitää todennäköisenä että oppilaita myös valmennetaan Pisa-testejä silmällä pitäen.

– Kiinassa ollaan ylpeitä Pisa-menestyksestä, mutta samaan aikaan tiedostetaan kiinalaisen koulujärjestelmän ongelmat. Prässäämisellä on kova hintansa, koululaiset kärsivät paljon paineista ja lasten itsemurhaluvut ovat nousussa Shanghaissa, Tirronen kertoo.

Radio Suomen Ajantasassa haastateltu tiedepolitiikan erityisasiantuntija Tirronen kertoo koululaisten vanhempien purkavan jatkuvasti sydäntään siitä, millaista hallaa kiinalainen järjestelmä tekee lapsen kehitykselle.

– Jos kysyisin shanghailaiselta perheenäidiltä, että kertovatko Pisa-tulokset maailman parhaiden koulujen olevan Shanghaissa, niin vastaus on varmasti ei.

Länsimainen koulujärjestelmä kiinnostaakin kiinalaisia. Tirronen huomasi tämän opetusministeri Krista Kiurun Kiinan vierailulla pari viikkoa sitten. Seminaareissa puhuttiin ja ihasteltiin sitä, että suomalaislapsilla on vapaa-aikaa ja he nukkuvat pitkät yöunet, eikä koulun ulkopuolisia yksityisopettajia tarvita. Pari päivää sitten suuri kiinalainen päivälehti kirjoitti jutun suomalaisen järjestelmän hyvistä puolista.

– En usko että nämä Pisa-tulokset muuttavat kiinalaisten käsitystä, jonka mukaan täkäläistä systeemiä pitäisi hyvistä tuloksista huolimatta muuttaa, jotta lapset voisivat paremmin, sanoo Tirronen. Hän ei näekään suomalaisilla olevan erityistä syytä sirotella tuhkaa päälleen heikentyneiden Pisa-tulosten vuoksi.