Ylilääkäri: ADHD-lääkkeitä syötetään Lapissa liikaa

Lastenpsykiatrian ylilääkäri Eeva-Riitta Kokkonen on huolissaan lasten ADHD-lääkityksen määrästä Lapissa. Ennen lääkityksen aloitusta pitäisi muut hoitokeinot kokeilla. Nyt lääkitys on Kokkosen mukaan liian usein ensimmäinen ja ainoa hoitomuoto tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöiselle lapselle.

Kotimaa
Eeva-Riitta Kokkonen
Lääketieteen tohtori, lastenpsykiatrian ylilääkäri Eeva-Riitta Kokkonan on huolissaan lasten psyykkisestä hoidosta, jota ei ole riittävästi tarjolla Lapissa. Sirkku Savusalo / Yle Lappi
Eeva-Riitta Kokkonen
Ylilääkäri Eeva-Riitta Kokkosta haastatteli Sirkku Savusalo.

Kun lapsi tulee Lapin keskussairaalan lastenpsykiatrian yksikköön, ongelmia on Eeva-Riitta Kokkosen mukaan yleensä jo paljon. Hoito aloitetaan lapseen ja hänen perheeseensä tutustumisella.

- Katsotaan mitä kaikkea lapsella elämän varrella on ollut ja mitä hänelle on mukaan kertynyt. Jos tilanne on hyvin vakava, hänet otetaan lastenpsykiatriselle osastolle hoitoon, ylilääkäri Eeva-Riitta Kokkonen kertoo.

- Tänne lastenpsykiatrian yksikköön tulevia on jollakin tavalla jo yritetty hoitaa perheneuvolassa tai jollakin muulla tavalla omassa kunnassa. Mutta on päädytty siihen, että tarvitaan lastenpsykiatrista erikoishoitoa.

Lapsella voi olla jo kokemuksia useistakin keskittymislääkkeistä, kun hän tulee lastenpsykiatrian yksikköön.

- Jossain vaiheessa kuvaan tulee myös ns. lääkepesu eli haluamme katsoa turvallisissa olosuhteissa esimerkiksi täällä osastolla, millainen lapsi on ilman lääkitystä.

Lasten psyykkisestä hoidosta pula

Eeva-Riitta Kokkosen mukaan lapsille on tarjolla Lapin alueella vain vähän psyykkista hoitoa tai kuntoutusta.

- Rovaniemellä on tilanne parempi mutta maakunnassa avuntarjoajat ovat vähissä.

- Häiriintynyt lapsi hyötyisi pienemmästä ryhmäkoosta koulussa, tuetusta opiskelusta, erilaisista terapioista kuten esimerkiksi toimintaterapiasta, musiikkiterapiasta ja psykoterapiasta. Tärkeää on myös perheen riittävä tukeminen ja ymmärrys. Vasta tämän jälkeen katsottaan, tarvitaanko vielä lääkehoitoa.

Mutta todellisuus on toinen pitkien etäisyyksien ja pienten kuntien Lapissa.

- Joskus lääke joudutaan antamaan, kun muuta hoitoa ei ole tarjota. Tai pitkä matka voi aiheuttaa sen, että hoitoihin on vaikea tulla ja kokeillaan ensin, olisiko lääkityksestä apua.

- Joskus kuulee, että koulun puolelta ehdotetaan koululääkitystä oppilaalle. Silloin ei oteta huomioon, että tämä on vakavasti otettava lääke, amfetamiinijohdannainen ja huumausaineeksi luokiteltu.

Lääkkeellä voi olla vakavia sivuvaikutuksia, se voi viedä ruokahalua ja aiheuttaa univaikeuksia ja aiheuttaa iltapäivälle kiukkukohtauksia, kun lääkkeen vaikutus vähenee.

Kokkosen mukaan lääkityksellä voidaan parhaimmillaan helpottaa lapsen elämää merkittävästi.

- Joskus lapsi huomaa, että jaksaa olla paremmin tunneilla mukana, koulu alkaa mennä paremmin ja kavereiden kanssakin on helpompaa.