Nuoret: Pisa-menestys takaisin puhelimilla ja puhumalla

Jyväskyläläisen Kilpisen koulun ysiluokkalaiset arvelevat, että syy heikkoon Pisa-menetykseen piilee opetuksessa. Nykyiset opetusmetodit ovat vanhanaikaisia ja tylsiä.

Kotimaa
Joonas Kauranen, Liina Ikonen ja Aaro Virkkala
Minna Matintupa / Yle

Tuorein Pisa-tutkimus ei imartele suomalaiskouluja. Matematiikassa on tultu alaspäin kymmenen sijaa ja Suomen sijoitus lukutaidossa ja luonnontieteissä on myös laskussa.

– Onhan se vähän huolestuttavaa, jos Suomi on kerta ennen niin hyvin pärjännyt. Että kun ei yhtäkkiä pärjätäkään, niin mitä on tapahtunut, Liina Ikonen miettii.

Oppisin paremmin, jos asioista keskusteltaisiin enemmän.

Liina Ikonen

– Mutta ei se nyt ylllätyksenä tullut. Matikka ei jaksa kiinnostaa enää yläasteella niin paljon, Aaro Virkkala toteaa.

– Matikka tuntuu vähän turhalta, ei sitä oikein tarvitse missään, Joona Kauranen säestää.

– Se on varmaan virheajatus, mutta se tuntuu siltä, Virkkala jatkaa.

Matematiikankin oppimiseen vaikuttaa koululaisten mukaan paljon myös opettaja.

– Jotkut opettajat opettaa hyvin ja toiset huonosti, Hyvä opettaja on rento, joka opettaa käytännön esimerkkien kautta. Joittenkin opetuksesta ei vaan tajua mitään ja toiset osaavat paremmin selittää asioita, kuvailevat nuoret.

Vanhat menetelmät eivät innosta

15-vuotiaat Liina Ikonen, Joona Kauranen ja Aaro Virkkala ovat jyväskyläläisen Kilpisen koulun yhdeksäsluokkalaisia. He uskovat, että syy sekä tulosten että motivaation laskuun on muun muassa opetuksessa. Nykyiset opetusmetodit ovat nuorten mielestä vanhanaikasia ja tylsiä. Nuoret uskovat, että uusi teknologia voisi tehdä koulunkäynnistä kiinnostavampaa.

Jos saisi kännykkää käyttää muistiinpanoihin, niin ainakin minulla se lisäisi motivaatiota.

Aaro Virkkala

– Luulen, että huono menestys johtuu siitä, että käytetään vanhoja menetelmiä ja kamalasti painavia kirjoja ja tylsää liitutaulua. Jos olisi vaikka jotkin tabletti-tietokoneet tai saisi vaikka kännykkää käyttää muistiinpanoihin, niin ainakin minulla se lisäisi motivaatiota, Virkkala sanoo.

– Opettajat vaan puhuvat siellä edessä, ja sitten kun kuuntelet 45 minuuttia niin se on vaan niin tylsää. Ei sitä aina vaan jaksa, Ikonen säestää.

Teknologian lisäksi toiveissa onkin keskustelevampi opetustapa.

– Oppisin paremmin, jos asioista keskusteltaisiin enemmän. Toisaalta kun keskustellaan, niin se lipsahtaa helposti johonkin ihan muuhun kuin oli tarkoitus, Ikonen toteaa.

Nuoret uskovat, että rennompaa ja keskustelevampaa koulua myös arvostettaisiin enemmän.

Netti päihittää pänttäämisen

Nuoret myöntävät, että suuressa luokassa ei aina työrauha säily. Etenkin iltapäivisin keskittyminen helposti herpaantuu.

– Kyllä meno meinaa mennä välillä villiksi luokassa. Jos on esimerkiksi kolmesta neljään tunti, niin alkaa väsyttää ja sitten ei jaksa enää mitään, Joona Kauranen toteaa.

Tiukempaa kuria he eivät kuitenkaan kannata. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että rento ja mukava opettaja pystyy kyllä pitämään luokassa työrauhan. Koulussa netti ei vie huomiota opetukselta, mutta kotona ja vapaa-ajalla verkon houkutukset vievät helposti mennessään.

– Kotona vaikka kun koittaa lukea tai tehdä läksyjä, niin usein se tuntuu menevän siihen netin vilkuiluun, mutta ei koulussa, sanoo Aaro Virkkala.

– Netissä on paljon kaikkea ihanaa. Ja sitten kun kaikkiin kavereihin saa niin helposti yhteyden kännykän avulla, niin mieluummin sitä kavereiden kanssa juttelee kun lukee kokeeseen, lisää Liina Ikonen.