Asuntoedun suosio romahtanut takavuosista

Työsuhdeasunto on jäänyt sikariportaan etujäänteeksi. Edun hyödyntäjiä alle 20 000, kun vuokralaisia on maassa toista miljoonaa.

talous

Työsuhdeasunnon suosio on romahtanut takavuosista ja asuntoetua hyödyntää nykyisin yllättävän harva, vaikka se soveltuu periaatteessa kaikille tsupparista huippujohtajaan saakka. Työsuhdeasujia on alle kaksikymmentätuhatta maan yli miljoonasta vuokralaisesta.

- Työsuhdeasuntoja on loppujen lopuksi yllättävän vähän, kun ottaa huomioon kuinka vahvoja veroetuja niistä saa. Suurin syy on tiedonpuute. Yksinkertaisesti yritykset saattaa kuvitella, että asuntoetu on joku suuryritysten kuvio tai että pitäisi esimerkiksi omistaa itse ne asunnot, joita työsuhdeasunnoiksi annetaan. Järjestelmää ei yksinkertaisesti tunneta, sano Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.

Syy asuntoedun vähäiseen suosioon juontaa vuosituhannen vaihteeseen. Metsolan mukaan vielä 1990-luvulla työsuhdeasuntoja oli paljon nykyistä enemmän.

Erityisesti teknologiayhtiöillä oli paljon työsuhdeasuntoja vuokrattuna työntekijöille.

- Mutta kun teknokupla puhkesi vuosituhannen vaihteessa, moni yritys joutui asuntojen kanssa vaikeuksiin, kun työntekijöitä ei enää ollut, mutta vuokrat piti edelleen maksaa. Moni yritys linjasi silloin, joukossa suuria teknoyhtiöitä, että ne eivät enää työsuhdeasuntoja vuokraa. Se ehkä ratkaisi sen, että työsuhdeasunnot painuivat normaalin työntekijän kannalta unholaan ja jäivät sikariportaan edun tyyppiseksi jäänteeksi aikaisemmista käytännöistä, Metsola arvioi.

Metsolan mukaan kaikkein eniten työsuhdeasuntoja vuokrataan Helsingin kalleimmilta alueilta.

- Pääsääntöisesti vuokralaisina on yritysten johto tai sitten yrittäjiä, jotka vuokraa asunnon oman yrityksensä nimiin.

"Epäreilu järjestelmä uudistettava"

Metsola ei pidä asuntoetujen nykyjärjestelmää oikeudenmukaisena. Hänen mielestään työsuhdeasunnot ovat käytännössä vain pienen piirin ulottuvilla ja veroedut kohtuuttoman suuria. Asuntoedun käyttäjä tienaa helposti satasia kuussa verojärjestelmän takia.

- Mutta täytyy muistaa, että järjestelmä ei ole pelkästään suurituloisen johtajan etu, vaan esimerkiksi pienen yksiön vuokraaminen Helsingistä työsuhdeasunnoksi säästää työntekijältä huomattavan summan rahaa. Pienen yksiön verotusarvo on paljon pienempi kuin sen käypä markinavuokra, Metsola huomauttaa.

Metsola ehdottaakin asuntoeturemonttia. Nykyisten matalien ja osittain sattumanvaraisten verotusarvotasojen sijaan voisi Metsolan mielestä ottaa käyttöön järjestelmä, joka vastaisi paremmin markkinavuokria.

- Esimerkisi verotusarvo voisi olla aina tietty prosentti, esimerkiksi 80 prosenttia todellisesta vuokrasta, jota asunnosta maksetaan. Silloin oltaisiin lähempänä esimerkiksi autoedun verotusta ja se olisi kaikille tasapuolinen.

Verottaja on pohtinut muutoksia asuntoetujen verotukseen viimeaikaisten etukohujen siivittämänä, mutta suurempaa remonttia ei ole tulossa. Yli 150-neliöisten asuntojen verokohtelua muutetaan hiukan ensi vuoden alusta.

Asuntoedussa työnantaja maksaa vuokran työntekijän puolesta ja palkkaan lisätään asunnon verotusarvo, joka on yleensä selvästi todellista vuokraa alempi. Näin työntekijä maksaa veroja pienemmitä tuloista, mikä monesti alentaa myös hänen veroprosenttiaan.