Suomi-laiva uppoaa, jos EKP ei auta - ainakin nämä neljä ammusta osuvat vesirajan alle

Usein niin positiivisesti elämään suhtautuvan Nordean tänään keskiviikkona julkaisema talousennuste oli synkkä. Suomen ja muun maailman tiet erkanevat.

talous
Laiva Vuosaaren satamassa synkkenevässä illassa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Nordea julkaisi tänään talousennusteen, jossa se vetää takaisin vielä syksyllä ennustamansa näkemyksen talouden positiivisesta pohjavireestä. Tuolloin pankki uskoi viennin imun tarttuvan myös Suomeen ja kotimaan talouden kasvavan ensi vuonna 1,5%. Siis melko niukasti.

Synkkää tulossa

Tänään kuultiin vielä niukempi näkemys siitä, mitä taloudessa ensi vuonna tapahtuu. Pankki odottaa 0,8 prosentin talouskasvua vuodelle 2014. Synkkää siis. Suomi ei pääse muun maailman imuun. Heikko kasvu tarkoittaa heikkenevää kansantaloutta.

Ensimmäinen ammus tulee Euroopasta

Suomalaisten tärkeimmät eurooppalaiset kauppakumppanit Iso-Britannia, Ruotsi ja Saksa tuovat tavaraa maansa rajojen sisäpuolelle hyvin niukasti. Suomen vientimäärät eivät notkahda ylöspäin, ennen kuin tuonti noissa maissa alkaa.

Tosin ostopäällikköindekseissä Euroopan ostopäälliköiden odotukset maailman kaupan piristymisestä näyttävät jo valon merkkejä, ja Iso-Britanniassa talous kasvaa Nordean mukaan ensi vuonna jo 2,5%:in vauhtia.

Suomen Euroopan vientiä rajoittaa kuitenkin se, että investoinnit ovat edelleen alamaissa ja Suomen teollisuus tuottaa ennen kaikkea hyödykkeitä investoiville talouksille.

Euroopan ulkopuolelta Yhdysvallat on kasvattanut hieman ostojaan, mutta Suomen kauppa Yhdysvaltoihin on edelleenkin vaatimatonta. Syynä, mikäs muukaan, kuin dollarin heikko kurssi euroon nähden. Katseet kohdistuvat Euroopan keskuspankkiin.

Toinen ammus Venäjältä

Jos Yhdysvaltojen suhteen kaupankäynnissä on varovaista toiveikkuutta ja eurooppalaiset alkavat uskoa paremman koittavan, uhkaa Venäjä Nordean mukaan jäädä pois pelistä pidemmäksi aikaa. Venäjän tuottaman öljyn vienti takkuaa ja hinta ei asetu oikealle tasolle. Venäjällä ei investoida ja kulutus laskee. Ongelmat iskevät suoraan Suomen suoneen.

Kolmas ammus tulee sisältä päin

Nordean mukaan työllisyys heikkenee ainakin ensi syksyyn saakka ja kulutus kasvaa selvästi tavanomaista vähemmän. Samaan hengenvetoon kotimaisten investointien näkymät, rakentaminen mukaan luettuna, ovat erittäin heikot. Työllisyyden vähentyminen heikentää kansalaisten kulutuskykyä ja -halua, jolloin kotimaisen kysynnän varaan voi laskea vain pitkän miinusmerkin. Kotimaista kulutusta laskevat myös verojen korotukset.

Neljäs ammus

Neljäs ammus on oikeastaan ammuksen puute. Valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen on käynyt niin heikoksi, että lisävelkaantumista on hillittävä kaikin keinoin. Ja kun omia ”säästöjä ” ei esimerkiksi Norjan tapaan ole, on Suomen elvyttämisvara nolla.

Auta meitä EKP

Mutta hätä ei ole tämännäköinen. Pelastava ritari voi ratsastaa paikalle Euroopan keskuspankin haarniskassa. EKP voi auttaa Suomea kaikissa sen murheissa. Ja avain on Euroopan ikioman valuutan arvo.

Nordean mukaan euron kurssi on saatava alas, jotta eurooppalaisten ja tuotteiden ostohaluille saadaan uutta pontta ja kaupankäynti vauhtiin.

Näin Suomen suora kaupankäynti euroalueen ulkopuolelle saattaa kiihtyä ja toisaalta investointihalut Euroopan sisäpuolella kasvavat.

EKP:llä keinoja niukasti

EKP: tarvitsee vain lisätä rahan määrää markkinoilla. Tosin keskuspankin keinovalikoima on rajallinen.

EKP:lta odotetaankin vähintään keskuspankkikoron painamista negatiiviseksi, jotta raha pysyisi liikkeessä ja investoinneissa eikä makaisi tileillä. Negatiivisen koron vaikutukset tosin jäänevät rajallisiksi.

EKP:ltä odotetaan myös jonkinasteista uutta, ehkä aiempaa tarkemmin säänneltyä LTRO-ohjelmaa, jolla yritysten rahoitus turvattaisiin sillä, että pankit saavat keskuspankilta halpaa, useamman vuoden lainaa jaettavaksi yrityksille investointeihin.

Kolmas asia, jota myös ”Nordean suhdannenikkarit” EKP:ltä haluaisivat, on Yhdysvaltain ja Japanin keskuspankkien harjoittaman keskuspankkipolitiikan tapainen kvantitatiivinen elvyttäminen. Eli ns. rahan painaminen. Siihen tosin EKP:n ohjekirja ei tällä hetkellä taivu.