Lasten itsenäisyysjuhlassa tarvittiin "presidenttiparin" sijaisia

Isäntäparia vaihdettiin kesken kättelyn, valssaaminen äityi hyppimiseksi, mutta mukavaa oli ja kakku maistui. Näin voisi luonnehtia kokkolalaisen päiväkodin "linnan juhlia" lyhykäisesti. Riemun lomassa aikuiset uittivat lapsille myös tietoa itsenäisyydestä ja juhlatavoista. Kätteleminen oli näet uutta monelle.

Kotimaa
Kuvassa lapset viettävät itsenäisyyspäiväjuhlaa
"Presidenttipari" Hilja Luikku ja Mikko Pietilä kättelevät Ruotsalon päiväkodin lapsia ja aikuisia.

Ruotsalon päiväkodissa käy keskiviikkoaamuna kova sipinä ja kuhina. Seinillä komeilee siniristilippuja, pöydät notkuvat kakkua ja juhlakengät kiiltävät. Alkamassa on päiväkodin kaksivuotisen historian ensimmäinen itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto.

"Presidenttipari" Mikko Pietilä ja Hilja Luikku asettuvat tyynesti ovensuuhun. Edessä on kättelyurakka: päiväkotitovereita, esikoululaisia ja päiväkodin tätejä oli tulossa juhliin kolmisenkymmentä.

Isäntäpari harjaantuu urakassaan kättelyiden edetessä. Juhlapukuisia vieraita sen sijaan ujostuttaa. Osa ei näytä ymmärtävän, miksi käsi pitää ojentaa toiselle puristettavaksi.

Uusi "presidenttipari" vuoroon

Kun saapumatta ovat vielä eskarit, isäntäpari väsähtää. Jännitys käy voimille, joten tilalle tulee uusi "presidenttipari". Ilmari Kluukeri ja Emmi Hyyppä viimeistelevät kättelyn. Vaihto ei aiheuta päiväkodin rutiineissa mitään hämminkiä. "Varapresidenttiparilla" olivat juhlakäädyt jo valmiiksi yllä.

Näyttävän sisääntulon jälkeen päiväkodin varajohtaja Gun Kurikkala pitää juhlapuheen ja lauletaan Maamme-laulu. Juhlaväki on jo vaivihkaa vilkuillut tarjoilupöytiä. Niillä notkuu sinivalkoisin kuvioin koristeltuja kakkuja ja mehua. Herkkuhetken lomassa vieraat ja isäntäväki vapautuvat juttelemaan iloisesti.

Lopulta "presidentti" avaa tanssisalin oven ja väki vaeltaa hämärään, joulukuusen koristamaan huoneeseen. Illan isäntäpari ottaa ensimmäiset tanssiaskeleet ja muutkin rohkaistuvat pyörähtelemään valssin tahdissa. Pian tyyli näyttää olevan vapaa. Tanssikuviot vaihtelevat baletista, kierimiseen, pomppimiseen, piirileikkiin ja riehumiseen. Juhlaväki nauttii.

Kun valssi on vaihtunut polkkaan ja musiikki alkaa hukkua yleiseen älämölöön, päiväkodin aikuiset päättävät, että juhlahetki on ohi. Sitten juhlavaatteet vaihdetaan talvihaalareihin ja riehunta arkiseen ulkoiluhetkeen. Kohta on vuorossa lounasruokailu.

Tapakasvatusta riemun lomassa

Lastenhoitaja Anne Seppälä kertoo, että isänpäivää päätettiin viettää "linnan juhlien" tapaan monesta syystä. Oma joulujuhla kun vietetään ulkona, lapsilta jää juhlapukeutuminen joulun alla välistä.

– Lapset rakastavat hienoa pukeutumista ja juhlimista. Se oli yksi syy.

Toinen syy on kasvatuksellinen.

– Monelle lapselle itsenäisyyspäivä ja itsenäisyys ovat vieraita asioita. Niitä ei kotona vietetä. Me halusimme, että lapsille tulee tätä kautta tästä tietoa. Ja harvoin lapsille tulee tilanteita, joissa kätellään nykyään, luettelee Anne Seppälä.

Entä tietääkö "presidentti" Mikko Pietilä, mitä se itsenäisyys tarkoittaa?

– Itsenäisyys on sellainen, että mikään muu maa ei päätä meidän asioista, tietää Mikko.