Uusi kalastuslaki: 35 eurolla kalaan koko maassa

Kalastamiseen tarvitaan tulevaisuudessa vain yksi kalastuslupa, jos uusi lakiesitys toteutuu. Kalastuslupa halpenisi, mutta maksu perittäisiin myös eläkeikäisiltä vuodesta 2015 alkaen.

Kotimaa
Peräseinäjoen Kalajärvellä tulee nyt hyvin kalaa.
Marja Liuska

Yksi valtakunnallinen maksu, 35 euroa vuodessa, kymppi viikossa tai viisi euroa päivässä. Tämä lienee 137-sivuisen lakiesityksen konkreettisin kohta, joka koskee jopa kahta miljoonaa kalastuksen harrastajaa.

Kalastamisen hinta halpenisi noin 15 eurolla, mutta myös yli 65-vuotiaat joutuisivat maksamaan kalastusmaksun.

- Olemme pyrkineet tekemään mahdollisimman yksinkertaisen ja selkeän järjestelmän, jossa maksut olisivat kaikilla kalastajilla mahdollisimman alhaiset, sanoo kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Kirjavaisen mukaan uudistus olisi tasapuolinen, koska eläkeläisten lisäksi useat muutkin erityisryhmät pitäisi muuten vapauttaa maksuista.

Alle 18-vuotiaat välttyvät lupamaksulta jatkossakin. Myös onginta ja pilkki säilyvät maksuttomina. Lisäksi kelaongella ja silakkalitkalla kalastus muuttuisi maksuttomaksi.

Satunnaisen kalastajan on nykyisellään vaikea tietää, missä ja millä välineillä missäkin saa kalastaa. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen lupailee asiaan korjausta.

- Kaikki kalastusrajoitukset tulisivat nettiin yhteen osoitteeseen, josta ne voisi mahdollisesti matkapuhelimella tarkastaa.

Lakiesitys kieltää harrastajakalastajia myymästä saalista ravintoloihin ja kauppoihin. "Lopulliselle kuluttajalle", käytännössä tuttaville, kaloja saisi myydä pieniä määriä, enintään viisi kiloa päivässä.

MMM: Uusi laki parantaisi kalakantojen elinvoimaisuutta

Monet Suomen kalakannat ovat heikossa kunnossa ja jopa uhanalaisia. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan lakiehdotus antaisi toteutuessaan työkaluja kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseen.

- Uudessa kalastuslaissa on suoraan kielletty tiettyjä pyydyksiä. Siellä on suoraan kalastukseen liittyviä kieltoja, muun muassa jokisuilla täydellinen syksyn kalastuskielto, joka taimenen osalta olisi merkittävä, kalastusneuvos Kirjavainen toteaa.

Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen löytää esityksestä paljon hyvää, mutta esitys jättää kalojen kannalta myös toivomisen varaa.

- Eräiltä kohdin olisin tietysti toivonut pidemmällekin meneviä, selviä lakiin pohjautuvia määräyksiä, Lehtonen arvioi esitystä.

Esimerkiksi saimaannieriän pyynti kielletään lailla, mutta useimpien lajien osalta rajoituksista määrätään myöhemmin asetuksilla. Lehtosen mielestä kaikki uhanalaiset kalat olisi syytä rauhoittaa lain voimalla, kunnes kannat kestävät taas kalastusta.

- Eräiltä kohdin olisin toivonut pidemmällekin meneviä, selviä lakiin pohjautuvia määräyksiä

Hannu Lehtonen

Tähän asti myös yksityiset vesialueiden omistajat ovat voineet säädellä alamittoja ja kalastusrajoituksia alueillaan. Nyt kalastusalueiden, joita jatkossa kutsutaan kalatalousalueiksi, valtaa ollaan osittain siirtämässä aluehallintoviranomaisille ELY-keskuksiin.

- En osaa sanoa, onko se hyvä vai huono asia. Paikallinen asiantuntemus saattaa pikkuisen hävitä, mutta voi olla että ELY-keskus on ehkä vähän halukkaampi todella tekemään jotain, professori Lehtonen pohtii.

Vesialueen omistajille jää kuitenkin yhä runsaasti oikeuksia. Omistajat muun muassa saisivat yhä myydä lupia kalastaa verkoilla, katiskalla ja useammalla kuin yhdellä vavalla.

Alamittaiselle ja uhanalaiselle kalalle on vaadittu sanktioarvoa, eli hintaa tai rangaistusta sellaisen pyytämisestä. Sanktioarvo jää kuitenkin maa- ja metsätalousministeriön ja oikeusministeriön yhteiseen jatkovalmisteluun.

Kalastuksen pelisäännöt herättävät ristiriitoja

Tiedotustilaisuutta keskiviikkona valtioneuvoston linnassa seurannut Hangon kalastusalueen hallituksen puheenjohtaja Paavo Paju puolustaa rannikon läheisyydessä tapahtuvaa ammattikalastusta. Hänen mielestään vapaa-ajankalastajat pääsevät helpolla.

- Vapaa-ajankalastuksen säätelyyn esityksessä ei juurikaan puututa. Useiden kalalajien kohdalla vapaa-ajankalastuksen saalis ylittää moninkertaisesti sen, mitä rannikonläheiset kalastajat saavat, Paju sanoo.

Vapaa-ajankalastajien ja ammattikalastajien saalismäärät ovat pitkään olleet kiistelyn aihe. Esimerkiksi alamittasäädökset koskevat niin ammatti- kuin harrastuskalastajiakin.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön Ilkka Mäkelä kiittelee sitä, että viranomaiset saavat valtuuksia uhanalaisten kantojen heikentymisen estämiseksi. Valtuudet jäävät hänen mukaansa esityksessä kuitenkin puutteellisiksi.

- Viranomaisen valtuudet ohjata kalastusta muulloin, kuin erilaisten kalakantaa uhkaavien vaarojen torjunnassa, käyvät vähiin, Mäkelä kommentoi lakiesitystä Yle Uutisille sähköpostitse.

Kansalaiset voivat nyt kertoa mielipiteensä lakiehdotuksesta, joka on luettavissa ministeriön kotisivuilla (siirryt toiseen palveluun). Uuden kalastuslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta alkaen.