Petri Kejonen: Pisa paljasti tympeän kyynisyyden

Kyynisyyden hyöky oli jo ruokkinut suuren yleisön kylläiseksi, kirjoittaa Petri Kejonen blogissaan.

Yle Blogit
Petri Kejonen.
Petri Kejonen.Lassi Seppälä / Yle

Ennen vanhaan koululaisten kansainvälisestä Pisa-tutkimuksesta ei välitetty. Suomi keikkui kärjessä sinnikkäästi vuodesta toiseen. Sitten vertailuun alettiin kiinnittää huomiota. Nousi kansallisen ylpeyden kohahdus: suomalaisesta koulusta alettiin puhua maailmalla. Siitä ne ongelmat alkoivatkin.

Koululaisten vanhemmat ovat seuranneet Suomen kipuamista maailman pedagogian huipulle epäuskoisina. Kuluneissa läksykirjoissa on outoja laskuja, koulussa kiusataan, puukotetaan ja ammutaan. Opettajien puheenvuorot lyhytpinnaisista oppilaista ja meluavista koululuokista ovat arkipäivää alan lehdissä. Rexi on homo ja opettajat hullui -kirja avasi maailman parhaiden koulujen synkempää arkea.

Pari viikkoa sitten tädit ja sedät alkoivat saada polttopuuta kyynisyyden roviolle. Tihkui tietoja, ettei Suomi enää pärjääkään Pisassa.

Tämä kaiken keskellä Suomi sai vuosittain huipputuloksen koulujen kansainvälisessä Pisa-vertailussa. Napapaitainen tyttölauma lumihangessa koulun nurkalla tupakalla oli sittenkin osa maailman parasta koulujärjestelmää. Maailman parhaaksi lukeminen vaatii hermosavut. Tätejä ja setiä epäilyt kuitenkin kaihersivat. Suomalainen koulu ei voi olla maailman paras.

Pari viikkoa sitten tädit ja sedät alkoivat saada polttopuuta kyynisyyden roviolle. Tihkui tietoja, ettei Suomi enää pärjääkään Pisassa. Nokia romahti, meriteollisuus, metsäkin. Sedät ja tädit riemastuivat: "samaa latua luisuu koulumenestyskin, Pisa kaatuu!". Meillä oli mediassa mielipide valmiina – Pisa-menestys on ollut valheellinen harha. Kaamos kiertyi koulumenestyksen ylle. Tulokset julkistettiin ja romahdus tuli.

Yleisradiossa laskettiinPisa-rätingit uudestaan. Suomi ei romahtanutkaan, vaan oli Euroopan paras ja OECD:n kolmonen. Kyynisyyden hyöky oli jo ruokkinut suuren yleisön kylläiseksi. Uusi näkemys ei enää maistunut. Koulunumeroina; seiska tuntuu todemmalta kuin yhdeksän ja puoli. Pää kestää paremmin huonoja kuin hyviä uutisia.

Siinä mielessä meillä on hyviä aikoja edessä.

Petri Kejonen
kirjoittaja on Radion ajankohtaistoiminnan päällikkö