Rovion Peter Vesterbacka Pisa-tuloksesta: Rankingeja tulee ja menee

Suomalaisten koululaisten aiempaa heikompi menestys Pisa-tutkimuksessa voi vaikuttaa myös koulutusvientiin. Opetusministeriöstä arvioidaan, että Suomen maine koulutuksen mallimaana säilyy edelleen, mutta vientiponnistelut vaativat aiempaa enemmän töitä.

Kotimaa
Koululainen kirjoittamassa vihkoon.
Yle

Opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen arvioi, että suomalainen koulujärjestelmä kiinnostaa edelleen maailmalla. Täysin merkityksetöntä Pisa-tulosten heikentyminen ei kuitenkaan ole. Erityisesti monissa Aasian maissa listoja seurataan tarkasti.

– Kyllä sillä sellainen merkitys on, että me joudumme tekemään ehdottomasti enemmän töitä. Joudumme perustelemaan ja kertomaan suomalaista menestystarinaa vähän laajemmassa kontekstissa. Mutta kyllä kuitenkin monia nousevia talouksia kiinnostaa se, miten pieni maa muutamassa vuosikymmenessä nousee maailman huipulle monella alalla ja on todella kilpailukykyinen, Lehikoinen sanoo.

En usko, että ratkaisu on Aasian mallissa, se on aika rankka tie.

Peter Vesterbacka

Lehikoinen kuului myös tänä syksynä koulutusvientiä pohtineeseen selvitystyöryhmään. Ryhmä varoi tiukasti, ettei se kytke koulutusviennin edistämistä rankinglistoihin, koska sijoitukset niissä tulevat kuitenkin vaihtelemaan.

Suomen maine koulutusviejänä ei Lehikoisen mukaan ole kuitenkaan tästä Pisa-tuloksesta kiinni, varsinkin kun Suomi on edelleen kärkisijoilla Euroopassa ja OECD-maissa.

Suomalainenkin koulu kaipaa kehittämistä

Opetusministeriön koulutusvientimatkoilla on kiertänyt mukana myös peliyhtiö Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka. Hän uskoo, että Suomen koulutusmaine on maailmalla niin kova, etteivät Pisa-tulokset sitä juuri hetkauta.

Joudumme tekemään enemmän töitä. Joudumme perustelemaan ja kertomaan suomalaista menestystarinaa vähän laajemmassa kontekstissa.

Anita Lehikoinen, opetusministeriö

– Jos katsoo Roviota tai muita yrityksiä, jotka koulutusvientiä tekevät, niin emme ole tämän Pisa-rankingin varaan rakentaneet mitään. Enemmän rakennamme ihan Suomen kokonaismaineen ympärille, kun puhutaan koulutuksesta. Näitä rankingeja tulee ja menee, Vesterbacka toteaa.

Vesterbacka toivoo, että Pisa-tulos kuitenkin herättää suomalaiset ymmärtämään, että myös suomalainen koulumaailma tarvitsee kehittämistä. Koulutustutkimusten kärkisijoja kannattaa tavoitella edelleen, mutta ei kuitenkaan millä hinnalla hyvänsä.

– En usko, että se ratkaisu on tässä Aasian mallissa, se on aika rankka tie. Kyllä pystymme jatkossakin olemaan ykkösiä ihan vain parantamalla tätä meidän omaa tapaamme tehdä. Uskon, että meillä on edelleen maailman paras koulu, mutta on paljon asioita, mitä voidaan kehittää.

Vesterbackan mielestä esimerkiksi kielten opiskelu voisi alkaa aikaisemmin ja myös ohjelmointi voisi kuulua opetusohjelmaan ja varhaisessa vaiheessa.