Tutkija: Moni tappaja kasvoi paperitehtaan varjossa

Yli sadan vuoden ajan Kymenlaaksossa on tehty paljon enemmän henkirikoksia kuin muualla maassa. Erikoistutkija Martti Lehti oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta uskoo, että piirre liittyi aikoinaan metsäteollisuuden alueelle synnyttämään maskuliinisuuteen. Nykypäivänä tappaja on useimmiten nuori, työtön ja päihdeongelmainen mies.

Kotimaa
savu nousee piipusta
Yle

Kymenlaakso on ollut pitkään kärkisijoilla henkirikosten määrässä muihin maakuntiin verrattuna. Kymenlaaksossa tehtiin viime vuonna yhdeksän henkirikosta, tänä vuonna niitä on kertynyt kuusi. Henkirikokset ovat pakkaantuneet etenkin kuluvalle syksylle, mutta sinänsä tilanne ei ole uusi.

– Yli sadan vuoden aikajänteellä siellä on tehty paljon enemmän henkirikoksia kuin muualla maassa, sanoo oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Martti Lehti.

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos selvitti Kymenlaakson korkeita henkirikoslukuja viimeksi vuonna 2008. Tuolloin selvisi, että henkirikoksia tehtailevat etenkin päihdeongelmaiset, työttömät miehet. Henkirikoksiin johtaa usein ryhmä sisäinen ryypiskely ja väkivalta. Sekä uhrit että tekijät ovat selvityksen mukaan Kymenlaaksossa usein alle kolmekymppisiä eli selvästi nuorempia kuin maassa keskimäärin. Huumeiden käyttäjiä ja ampuma-aseella tehtyjä rikoksia oli paljon.

Martti Lehti uskoo, että yli satavuotiset korkeat henkirikosluvut liittyvät maakunnan elinkeinorakenteeseen.

– Tekijät eivät tietenkään ole samoja kuin 1800-luvun lopulla. Se liittyy osin liittyy siihen, että metsäteollisuuden ansiosta elämä on ollut Kymenlaaksossa maskuliinisempaa kuin muualla maassa.

Ihmishenki paremmassa arvossa kuin 90-luvulla

Henkirikollisuus ehti vähentyä vuoden 2008 jälkeen aina vuoteen 2012, jolloin Kymenlaakso nousi henkirikosten osalta selväksi tilastoykköseksi maassa. Kun vertaa vuotta 2008 ja 2012, molempiin liittyy taloudessa synkkiä aikoja ja korkeaa työttömyyttä.

– Henkirikosten tekijät ei ole normaaleja työttömiä. He yleensä eivät ole olleet koskaan töissä. Lisäksi mukana on rankka rikostausta ja paha päihdeongelma. Työttömyys ei siis vaikuta äkillisesti, mutta pitkään jatkuessaan se lisää pysyvästi päihdeongelmaisen väestön määrää ja sitä kautta voi vaikuttaa.

Henkirikoksia tehtiin viime vuonna vähiten sitten 70-luvun. Väheneminen on tapahtunut nimenomaan riskiryhmässä eli päihdeongelmaisten miesten keskuudessa. Nuorison ja naisten tekemien henkirikosten määrässä ei ole tapahtunut muutosta 40 vuoteen. Lehti arvioi, että ihmishenki on nykyisin paremmassa arvossa kuin vielä 90-luvulla.

– Tietyissä rikostyypeissä tuomioistuinten tulkinta on kiristynyt. Kun väkivallan määrä vähenee, niin väkivalta koetaan vähemmän hyväksytyksi kuin aikaisemmin.