Aulanko, Robin Hood, Radio, Linna - vanhat fillarimerkit sykähdyttävät harrastajaa

Hämeenlinnalaisia vanhoja polkupyörämerkkejä tunnetaan yli 20 kappaletta. Polkupyöräkaupungin rekisteri paljastaa entisajan kulttuurihenkilöt innokkaiksi fillaristeiksi. Uusi kirja kertoo polkupyörämerkkien rikkaasta nimistöstä.

Kotimaa
Vanha musta polkupyörä 1930-luvulla Hämeenlinnan Pyöräverstaalla
Linnan pyöräverstas sai lahjoituksena vanhan, Record Extra merkkisen polkupyörän vuodelta 1936. Merkkiä pidettiin aikoinaan erittäin arvokkaana.Maarit Piri-Lahti / Yle

Tuore kirja "Welleniuksesta Vaakunaan - Hämeenlinnalaisia polkupyöräilijöitä, pyörämerkkejä ja pyöräkauppiaita 1886-1973" todistaa, miten Hämeenlinna oli maamme ensimmäisiä pyöräileviä kaupunkeja. Hämeenlinnalaisen pyörävalmistuksen historia alkaa vuodesta 1886, jolloin seppä O.W. Wellenius julkaisi sanomalehti Hämäläisessä ilmoituksen, että hän myy valmistamiaan welocipedejä.

Korkeilla polkupyörillä ajelivat pitkin mukulakivikatuja Suomen kasarmin upseerit ja lyseon pojat. Kun polkupyörä 1900-luvun alkuun mennessä sai nykyisen muotonsa, sillä ryhtyivät kulkemaan niin koululaiset ja kätilöt kuin senaattoritkin.

Myös tavallisella kansallakin oli vihdoin mahdollisuus hankkia welocipedi eli "pikajalka", sillä kasvava kysyntä synnytti tarjontaa ja merkkien välillä oli ankaraa kilpailua, mikä pudotti myös pyörien hintoja. Hämeenlinnasta tunnetaan yli 20 polkupyörämerkkiä. Vilkkain aika oli 1920-50-luvulla.

Arvostetuin polkupyörämerkki

Paikkakunnalla on valmistettu yksi maamme arvostetuimmista pyörämerkeistä G.A. Karlssonin Record Extra.

- Se oli valtakunnallisesti todella laadukas pyörä, kestävä. Karlsson oli myös yksi Suomen suurimpia polkupyöräliikkeitä, kertoo kirjan tekijä, polkupyörähistorian harrastaja Mikko Kylliäinen.

- Pyörämerkki oli markkinaetu, sillä saattoi erottua muista. Joku saattoi laittaa valmiiseen pyörään vain oman merkkinsä.

Hämeenlinnalaisten polkupyörämerkkien nimet ovat hauskoja: Aulanko, Kiito, Linna, Vaakuna, Radio tai Maaseutu. Karjala, Juno, Imatra, Kiva, Kosmos, Kuningaskotka, Leijona, Nopsa, Otso, Phoenix Special, Robin Hood, Roine, Venus Special jne. Forssalaisten oma pyörämerkki oli Jalo. Polkupyörien valmistus jatkui aina 1970-luvulle saakka.

Venäjän sotaministeriö määräsi pataljoonat hankkimaan pyöriä armeijan käyttöön 1891. Varuskuntakaupungissa kenttäpyöräilyyn kuului myös iloinen huviretki limonadeineen. Sota-aika vaikeutti pyörien saatavuutta, joten pyöräpajat lisääntyivät. Ulkomaiset pyörät olivat myös kalliita.

Runoilija pyöräili kylään

Kirjaa tehdessään Mikko Kylliäinen tutustui vanhoihin polkupyörien rekisterikirjoihin Hämeenlinnassa.

- Kiitos sadanvuoden takaisille byrokraateille, jotka halusivat rekisteröidä pyöränomistajat. Hämeenlinnassa pyörien rekisteröinti alkoi vuonna 1904. Sieltä löytyvät kaikki ne henkilöt, jotka ajoivat tuolloin pyörällä. Myös ne, jotka kulkivat lähikunnista Hämeenlinnaan töihin.

Hämeenlinnan ensimmäisen rekisterikilven sai lyseon rehtori Böök, kaupungin valtuuston varapuheenjohtaja. Rekisteristä löytyvät myös kaikki aikansa tunnetut merkkihenkilöt kuten leipuri Vainikainen, kustantaja Karisto, kirjakauppias Rytkönen sekä kauppias Skogster ja tietysti runoilija Larin-Kyöstikin.

Kiitos sadanvuoden takaisille byrokraateille, jotka halusivat rekisteröidä pyöränomistajat

Vanhoja polkupyörämerkkiä saattaa lojua kellareissa ja piharakennuksissa. Usein Kylliäinen ei niihin törmää. Yksi on lahjoitettu hämeenlinnalaiselle Linnan pyöräverstaalle reilu vuosi sitten: omistajan isoäiti oli ajellut arvokkaalla Record Extralla ja pyörä oli yhä täysin ajokunnossa.

- Harvoin niitä tulee vastaan. Tampereella Vapriikin kokoelmissa on kaksi G. A. Karlssonin pyörää 30-luvun alkupuolelta. Nimikilpiä olen nähnyt ja minulla itsellänkin niitä muutama.

Mikko Kylliäinen on tutkinut pyöräilyn historiaa 15 vuotta ja julkaissut kymmeniä artikkeleita pyöräilyn historiasta kotimaassa ja ulkomailla. Hän on myös toimittanut Kalle Kajanderin ja I.K. Inhan 1800-luvun lopulla laatimat kertomukset pyöräretkistä. Hän on tutkinut myös pyöräilyn historiaa Virossa. Kylliäinen asui Hämeenlinnassa vuosina 1979–1990.

Kirjan julkistamistilaisuus on lauantaina Hämeenlinnassa Linnan Pyöräverstaalla.