Tiukka taloudenpito kunnissa hillitsee mahdollisuuksia pakolaisten vastaanottoon

Syyrian pakolaisia halutaan sijoittaa Pohjois-Suomeen. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus lähettää asiasta kyselyn kainuulaiskuntiin. Ainakin Kajaani ja Suomussalmi ovat valmiita harkitsemaan kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Kunnille kaavaillaan määräaikaista lisätukea pakolaisten vastaanottoon.

talous
Rakennustyöläinen Shalal Mahmood lapsineen Domizin pakolaisleirillä.
Rakennustyöläinen Shalal Mahmood lapsineen Domizin pakolaisleirillä lähellä Syyrian rajaa Irakin Kurdistanissa syyskuussa 2013.Yle

Sisäasiainministeriö on päättänyt, että ensi vuoden pakolaiskiintiössä Suomi ottaa vastaan 500 syyriaispakolaista. Syyrian epävakaasta tilanteesta ja humanitaarisen kriisin laajuudesta johtuen kiintiö on tavanomaista suurempi. Kunnalle, joka tekee ensi kertaa päätöksen vastaanotosta tai korottaa aiempaa kiintiötään, maksetaan 20 000 euron kertakorvaus.

Kajaanin kaupungin maahanmuuttajapalveluiden johtaja Asta Komulainen lähtisi rekrytoimaankin nyt kuntia, jotka eivät ota vastaan kiintiöpakolaisia.

-Jos useampikin kunta ottaisi vastaan muutaman pakolaisen, se olis peruspalvelua eikä aiheuttaisi kunnille kohtuutonta menoerää.

Talous kireällä - ei tilaisuutta uusille avauksille

Soittokierros kainuulaiskuntiin osoittaa, että tiukkeneva talous syö mahdollisuuksia ottaa vastaan pakolaisia. Siitäkin huolimatta, vaikka lisätukea kunnille olisi tarjolla. Ristijärven kunnanjohtaja Raija Potila sanoo, ettei isompaa pakolaiserää paikkakunnalle pystyttäisi sijoittamaan tilojen puutteen vuoksi.

- Kyllähän se on ensimmäisenä niistä tiloista kiinni. Ja mikäli pieni pakolaismäärä otetaan, vaatisi se kunnalta lisäresurssointeja esimerkiksi sivistystoimeen.

Suomussalmella ja Kuhmossa ymmärretään, että Syyriassa on inhimillinen hätä. Kuhmon kaupunginjohtaja Eila Valtanen tunnustaa, että se rylläys missä kunnat nyt elävät, ei kovin herkästi anna mahdollisuutta tarttua uusiin avauksiin.

- Valtiovalta on toisaalta vetämässä kahta miljardia pois, ja sitten tulee niitä pieniä tujauksia. Jos ajatellaan pakolaistoiminnan aloittamista tyhjästä, niin se pitäisi tehdä huolella. En tiedä löytyykö tässä tilanteessa voimavaroja riittävästi.

Suomussalmen kunnanjohtaja Asta Tolosen mukaan kunnassa aiotaan käydä keskustelu asiasta.

- Siinä on mahdollisuuksia niinkuin kaikissa asioissa, on hyötyjä ja haittoja.

Pakolaisiin on sopeuduttu

Kajaanilla on 10 vuoden kokemus pakolaisten vastaanottamisesta. Vuosittainen pakolaiskiintiö kaupungilla on 50 pakolaiselle. Kajaanissa aiotaan harkita syyrialaisten vastaanottamista, sanoo hallintojohtaja Tuija Aarnio.

- Vielä ei tiedetä pystyykö kaupunki ottamaan ylimääräisiä vuosittaisen kiintiön päälle. Puntaroimme sitä, kunhan lisätukiehdot selviävät.

Aarnio on tyytyväinen siihen, kuinka Kajaani on tähän mennessä kantanut kortensa kekoon pakolaisasiassa.

- Järjestelmämme on sen verran joustava, että asunnot löytyvät Kajaanissa helposti. Onhan tässä nähtävillä myös aluetaloudellista hyötyjä. Täällä on heihin jo aika hyvin totuttu, ettei meillä ole kiintiöläisten kanssa ollut ongelmia. Eikä sitä rasismia ja huutelua meidän kylillä ole.