Sähköhoidot lisääntyneet hurjasti: Hoitojen määrä moninkertaistunut kymmenessä vuodessa

Sähköhoitoa annetaan lähinnä vakavasti masentuneille potilaille. Psykiatrien mukaan sähköhoidot ovat tehokkaita ja turvallisia ja niiden avulla voidaan vähentää itsemurhia. Psykologien mukaan tutkimustietoa ei sähköhoidoista ole vielä niin paljon, että hoitoa voisi antaa nuorille.

Kotimaa
Sähköhoidossa käytettävä sähköhoitolaite.
Mika Kanerva

Aivosähköhoitojen määrä on lisääntynyt huimasti viime vuosikymmenen aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan sairaaloissa sähköhoitoja annetaan moninkertainen määrä verrattuna hoitokertojen määrään kymmenen vuotta sitten. Hoitoja annetaan jo tuhansia kertoja vuodessa Suomen sairaaloissa.

Vuonna 2012 sähköhoitoon liittyviä käyntejä oli noin 3 600. Vuonna 2004 THL tilastoi vain 433 käyntiä. Vuonna 2005 sähköhoitokäyntejä oli jo reilut 1 200, mutta vuosikymmenen lopulla määrät vähenivät, kunnes viime vuonna käyntejä oli jo yli 3 600. Kaikkien sairaaloiden tiedot eivät edes näy tilastoissa.

Kellokosken sairaalan ylilääkäri Risto Vataja kertoo, että Kellokoskella hoidot ovat lisääntyneet hurjasti viime vuosina.

- Sähköhoidon suosio on kymmenen viime vuoden aikana lisääntynyt. Meillä sähköhoitokertoja on 1 300 vuosittain, kun 15 vuotta sitten niitä oli neljännes siitä.

Kielteiset asenteet sähköhoitoa kohtaan ovat lieventyneet, lääkärit tarjoavat sähköhoitoa potilaille entistä useammin ja potilaiden kiinnostus hoitoa kohtaan on kasvanut. Vatajan mukaan hoito on niin tehokasta ja turvallista, että sitä pitäisi antaa vielä enemmän.

- Tämä on sellainen hoitomuoto, jota pitäsi aktiivisesti lisätä.

- Tämä on on hyvä, mutta vieläkin alikäytetty masennuksen hoitomuoto, joka estää masennuksen kroonistumista ja vähentää itsemurhakuolleisuutta, Vataja sanoo.

- Mitä masentuneempi henkilö on, sitä todennäköisemmin tästä on hyötyä.

Vataja on nähnyt Kellokoskella omien sanojensa mukaan jopa ihmeparantumisia sähköhoitojaksojen tuloksena. Siihen, onko hoidoilla pelastettu ihmishenkiä, hän ei osaa suoraan vastata.

Joskus voi puhua jopa ihmeparantumisesta.

Risto Vataja

- On tietysti hirveän vaikea tutkia, mikä olisi potilaiden kohtalo ollut ilman sähköhoitoa, Vataja toteaa.

- Oma näppituntumani on, että tämä on kerrassaan hyvä hoitomuoto. Oireet ovat vähentyneet dramaattisesti. Lääkärin näkökulmasta joskus voi puhua jopa ihmeparantumisista.

Vataja tosin muistuttaa, että tietenkään sähköhoito ei ole ainoa hoitomuoto, vaan tarvitaan myös täydentäviä hoitomuotoja, kuten lääkkeitä ja terapiaa. Kellokoskella on alettu antaa myös nuorille sähköhoitoa, jopa 13-vuotialle. Näin nuoret potilaat ovat tosin kaikki olleet sairaalahoidossa olevia psykoottisia potilaita.

- Lapsille ei ole käytetty sähköhoitoa, mutta nuorille käytetään enemmän ja enemmän sähköhoitoa nykyään, Vataja sanoo.

Psykologiliitto hämmästelee nuorille annettavaa sähköhoitoa

Psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen muistuttaa, että modernista sähköhoidosta ei ole pitkältä aikaväliltä tutkimusta. Hän oli hämmästynyt kuullessaan, että myös nuorille voidaan antaa sähköhoitoja. Tuoreissa Käypä hoito -suosituksissa sähköhoitoja suositellaan vaikeissa tapauksissa 12–13-vuotiaista lähtien.

- Se on äärimmäinen, hyvin tunkeutuva hoitomuoto, Tikkanen toteaa.

- Sitä minä vähän hämmästelen psykologina, miksi siihen on määritelty fyysinen puberteetti rajaksi, kun keskushermosto noudattaa erilaista ajoitusta.

- Keskushermostohan on vielä 13-vuotiaalla hyvin muovautuvassa ja kehittyvässä tilassa. Olisi turvallisempaa, kun sitä ei käytettäisi nuorilla ihmisillä, toteaa Tikkanen.

Hoitoihin vaaditaan potilaan suostumus, ja Tikkasen mielestä on epävarmaa, pystyvätkö lapset tai nuoret päättämään sähköhoidoista.

Sähköhoito näyttää epileptiseltä kouristuskohtaukselta

Sähköhoito tehdään kevyessä nukutuksessa. Hoidon tarkkaa toimintamekanismia aivoissa ei tunneta, mutta hoito saa ylilääkäri Vatajan mukaan aivoissa aikaan yleistyneen purkaustilan. Ulospäin hoito näyttää epileptiseltä kohtaukselta kouristuksineen.

Hoito kestää kerrallaan muutamista sekunneista kahdeksaan sekuntiiin, jonka jälkeen potilas alkaa kouristella. Kouristus kestää kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen sekuntiin, kertoo sähköhoidoissa mukana oleva sairaanhoitaja Paula Korvola-Tarkkanen.

Jotkut ovat joka kerran jälkeen sekavia, mutta jotkut eivät ole ollenkaan sekavia.

- Jokaiselle haetaan yksilöllisesti määrätty hoitoannos, jonka mukaan hoito annetaan. Ensimmäisellä kerralla määritellään kouristuskynnykset ja sen jälkeen määritellään hoitoannos sopivaksi.

- Sitten kun kouristus on päättynyt, odotetaan, että lihasrelaksantin vaikutus on lakannut, ja kun hengitys sujuu, potilas siirretään heräämöön.

- Osa kokee päänsärkyä ja huonoa oloa, mutta jotkut ovat jo pian pirteitä ja hyvävointisia, kertoo Paula Korvola-Tarkkanen.

- Läheskään kaikki eivät ole sekavia hoidon jälkeen. Jotkut ovat joka kerran jälkeen sekavia, mutta jotkut eivät ole ollenkaan sekavia.

- Ei voi sanoa etukäteen miten käy kenenkin kohdalla. Mutta jos potilas on sekava, sekavuus kestää 15–20 minuuttia hoidon jälkeen. Sitten potilas rupeaa selviämään, kertoo Korvola-Tarkkanen.

Potilas sähköhoidosta: "Se on aika pelottava kokemus"

Eräs Kellokosken sairaalassa jo kolmannella hoitojaksolla oleva potilas pitää sähköhoitoja vieläkin pelottavina, vaikka sanookin hoidoista olleen hänelle hyötyä. Potilas on kolmekymppinen ja sai ensimmäisen sähköhoitojaksonsa pari vuotta sitten ollessaan sairaalahoidossa.

Nyt hän on avohoidossa ja käy kerran viikossa Kellokosken sairaalassa sähköhoidossa. Ensimmäisen kuukauden ajan hoitokertoja oli kolme viikossa. Potilaan lähimuisti sumenee hoitojen jälkeen.

- Muisti menee aika pitkälti niin, etten meinaa samana päivänä muistaa asioita.

- Varsinkin aluksi pää oli kauhean kipeä. Se on helpottanut, kun otan ennen hoitoa särkylääkkeen. Hoidon jälkeen menen kotiin heti lepäämään, enkä yritäkään tehdä mitään muuta, potilas kertoo.

Seuraavana päivänä tuntuu hieman paremmalta, mutta potilaan mukaan muisti ei vielä palaa täysin silloinkaan.

Alkuun se muistamattomuus oli isompaa.

- Kyllä tuntuu paremmalta, mutta muistamattomuus seuraa kyllä jonkun aikaa.

Potilas kertoo, että hän oli haastattelua edeltävänä päivänä hoidossa. Myös hoitoa edeltävät tapahtumat ovat unohtuneet.

- Eilen, kun olin sairaalassa, en meinannut muistaa edes sitä, miten olen sinne mennnyt ja miten olen tullut sieltä pois.

- On se aika pelottavaa, potilas kuvailee.

Tiiviiden hoitojaksojen aikana potilas käytännössä joutuu varautumaan koko jakson ajan muistikatkoihin.

- Alkuun se muistamattomuus oli isompaa. Kyllä se jatkuu koko ajan ainakin minun kohdallani, hän kertoo.

Potilaan mukaan muistivaikeudet ovat loppuneet hoitojaksojen jälkeen. Hän on kuitenkin pohtinut, että voivatko muistivaikeudet tulla esiin vielä myöhemmin.

- Olen miettinyt sitä kovasti. Lääkärit ovat sanoneet, että muisti palautuu, ja onhan se hyvin palautunutkin kyllä, mutta kyllä minä välillä sitä mietin, että miten siinä sitten käy. Mutta onhan se muisti hyvin palautunut lopulta.

- Aluksi minua pelotti kauheasti. Vaikka minä lääkäreitä uskonkin, niin aluksi minua pelotti, että entäs jos nukutuksesta ei herääkään ikinä ja hoidossa käykin jotakin. Mutta eihän siinä ole mitään käynyt. Jotenkin se on aika pelottava kokemus, potilas kuvailee.

"Sähköhoito auttaa nopeammin ja se on tehokkaampi kuin lääkeet"

Potilas kertoo, että vaikka sähköhoitokokemus on pelottava ja hoitojen jälkeen seuraavat muistikatkot epämiellyttäviä, hänelle on ollut hoidoista hyötyä.

- Se on vaikuttanut aika paljon ahdistukseen ja mielialaankin.

Potilaan mukaan hänen sairauttaan ei ole pystytty täysin diagnosoimaan.

- Minulla on masennuksen lisäksi psykiatrinen sairaus. Minulla ei ole todettu skitsofreniaa, mutta joku sen tapainen sairaus minulla on.

Ainoa hoitomuoto sähköhoidot eivät potilaalla ole.

- Saan teparapiaa kerran viikossa, ja tarpeen tullen sitä tiiviistetään. Aika paljon menee lääkkeitäkin.

- Sähköhoito auttaa nopeammin ja on tehokkaampi kuin lääkkeet. Muutkin ovat selvästi huomanneet eron, potilas toteaa.

Potilaalla on ollut myös itsetuhoisia ajatuksia, minkä takia sähköhoitoja on päätetty kokeilla.

- On minulla ollut itsetuhoisia ajatuksia. Sitten tosiaan kun se lääkehoito ei meinannut tehota, niin lääkärit ajattelivat, että on hyvä kokeilla tätä. Ja itse sitten suostuin tähän.

Potilas kertoo, että hoitojen jälkeen itsetuhoiset ajatukset ovat vähentyneet. Potilaan mukaan ensi vuoden maaliskuussa on tarkoitus päättää, jatketaanko hoitoja vielä.