Luukuopasta löytyi vanhin ihmis-DNA – esi-isät 400 000 vuoden takaa yllättivät tutkijat

Pohjoisespanjalaisen luolan varhaisihmisen reisiluusta otettu näyte kantoi sisällään yllätyksen: yhteiset esi-isät löytyivät tuhansien kilometrien päästä. Näin vanhaa DNA:ta ei ole aiemmin pystytty erottelemaan.

Ulkomaat
Rekonstruktio neanderthalilaisesta miehestä ja naisesta saksalaisessa museossa.
Federico Gambarini / EPA

Espanjalaisesta reisiluusta on löydetty kaikkien aikojen vanhin ihmisen DNA. Tutkijat ovat saaneet erotettua DNA:ta, joka on peräisin noin 400 000 vuotta sitten eläneestä esi-isästämme.

Luunkappale löytyi Pohjois-Espanjassa Burgosin lähellä olevasta Sima de los Huesos -luolasta eli Luukuopasta. Aluetta on tutkittu yli kaksi vuosikymmentä. Luolasta on löytynyt ainakin 28 muinaisihmisen jäänteitä. Heidät on ilmeisesti tuotu kuoppaan tahallaan, mutta ihmisten kuolinsyy on epäselvä. Luukuoppaan päästäkseen tutkijoiden täytyy ryömiä satoja metreja luolan kapeita tunneleita ja sitten laskeutua köyden avulla alas pimeyteen.

Fossiilit kantavat neandertalilaisille tyypillisiä piirteitä. DNA:ta tutkimalla tutkijat saivat kuitenkin hämmästyksekseen selville, että Luukuopan ihmisten juuret saattavat olla muualla.

Saksassa Leipzigissa toimivan Max Planck -instituutin evoluutioantropologian tutkijat saivat uudella tekniikalla erotettua luunäytteistä satoja tuhansia vuotta vanhaa DNA:ta. Tutkijat parsivat yhteen lähes kokonaisen jakson mitokondrion DNA:ta, jonka avulla voidaan tutkia ihmisten kantaäitejä. Vertailussa muihin varhaisihmisiin piili kuitenkin yllätys.

Geneettinen yhteys Siperiaan

Luukuopan näytteitä neandertalilaisiin vertaamalla tutkijat totesivat, että genomi onkin erilainen samanlaisista fyysisistä piirteistä huolimatta. Luukuopan ihmisten DNA oli samanlainen kuin tuhansien kilometrien päässä Siperiassa otetut näytteet.

– Meidät yllätti se, että Siman ihmisten mitokondrio-DNA:lla oli yhteinen esi-isä denisovanihmisten DNA:n kanssa eikä neandertalilaisten kanssa, koska Sima de los Huesosin fossiileissa oli samannäköisiä piirteitä kuin neandertalilaisissa, sanoo Max Planck -instituutin tutkija Matthias Meyer.

Siperian Denisovan luolan näyteet ovat peräisin vain 40 000 tuhannen vuoden takaa. Denisovanihmiset olivat neanderdalilaisten sisarryhmä. Molemmilla on samantyyppiset geneettiset luonteenpiirteet.

DNA-näytteiden puuttuvia mutaatioita laskemalla tutkijat päättelivät, että Luukuopan ihmisillä ja denisovanihmisillä oli yhteiset esivanhemmat noin 700 000 vuotta sitten. Siitä, kuinka denisovanihmisten geenit päätyivät Pohjois-Espanjaan, tutkijoilla ei ole vielä yhtenäistä näkemystä.

Arvoituksellinen esi-isä?

Yhden teorian mukaan varhaisespanjalaiset ja denisovanihmiset periytyivät suoraan samoista esivanhemmista. Toinen teoria puolestaan tukee ristisiitosta, jonka mukaan Luukuopan ihmiset tai heidän esivanhempansa sekä kolmas varhaisihmislaji toivat denisovanihmisten kaltaiset geenit länteen.

Espanjan ihmisen evoluutiota tutkivan CENIEH-insituutin professori Jose Bermundez de Castro arvelee, että tälle arvoituksellisille esi-isälle saattaa olla ehdokaskin: varhaisempi ihmislaji Homo antecessor eli euroopanihminen. Miljoona vuotta sitten euroopanihmiset asuttivat aluetta, joka on vain muutamien satojen metrien päässä Luukuopasta.

Euroopanihmisen tieteellisestä luokituksesta on kiistelty, ja jotkut katsovat sen olevan heidelberginihminen tai sen välitön esi-isä.

Mitokondrion DNA:sta voidaan kuitenkin vetää vain rajattuja johtopäätöksiä, sillä sen avulla voidaan tutkia vain äidin puoleisiä esivanhempien linjoja. Tutkijat tarvitsisivat tuma-DNA:ta. Luukuopan ihmisten näytteet ovat kuitenkin haasteellisia tämän saamiseksi vanhan ikänsä vuoksi. Ne ovat kuitenkin säilyneet melko hyvin luolan tasaisen lämpötilan vuoksi, joten tutkijat ovat toiveikkaita.

– Suurin seuraava haasteemme on saada jakso ainakin osasta tuman DNA:ta Sima de los Huesosin ihmisistä. Tämä vastaa varmasti kysymykseen, kuinka ne ovat sukua neandertalilaisille, nykyihmisille ja denisovanihmisille, sanoo Max Planck -instituutin professori Svante Pääbo BBC:lle.