DJ-Suomi on jo nelikymppinen

Jori Hulkkosen ensimmäisellä DJ-keikalla yleisö olisi halunnut kuunnella mieluummin Eppuja ja Popedaa. DJ Lil Tony puolestaan harjoitteli miksaamisen Rick Astleyn musiikilla ja soitti ensimmäisen keikkansa strippibaarissa. Tällaisista tarinoista koottu DJ-kirja esittelee suomalaista DJ-kulttuuria ensimmäistä kertaa.

Lil Tony Kuva: Iina Esko

Kun DJ Orkidea halusi järjestää porukalla reivit 1990-luvun alussa, kukaan ei tiennyt yhtään DJ:tä. Hän opetteli kavereineen homman itse.

Tällaisista tarinoista on koottu joukkorahotteinen kirja. Siinä kerrotaan muun muassa kuinka Lil Tony eli Toni Rantanen harjoitteli nuorisotalon DJ-kurssin neuvoilla miksaamista. Ensimmäisiksi levyikseen hän sai "Rick Astleytä ja sen tyyppistä."

- Ihan aluksi oli kohokohta päästä soittamaan Ruotsin-laivalle. Jos ajattelee, että silloin on ollut innostunut tuollaisista asioista, niin onhan tässä vähän kehitystä tapahtunut. Mä oon ollut onnekas ja päässyt soittamaan maailman kuuluisimmille klubeille teknopiireissä, muistelee Lil Tony.

Undergroundista poplistoille

Jori Hulkkonen on tehnyt DJ-keikkaa musiikintekemisen ohella. DJ-kirjan kuvitusta. Kuva: Iina Esko

DJ-kulttuuri rantautui Suomeen 1970-luvulla. Vielä 1980 - 1990 -luvuilla se oli pienen ja asiantuntevan piirin toimintaa. Nyt elektroninen musiikki killuu listoilla siinä missä popmusiikki.

DJ-kirjan keskiössä on kolme-nelikymppisten DJ:den sukupolvi. DJ ja musiikintekijä Jori Hulkkonen on soittanut DJ:nä 20 vuotta.

- Silloin 80 - 90 -luvuilla se oli hyvin genretietoista tiukkojen piirien hommaa, mutta jossain vaiheessa se räjähti. Nyt soittopaikkoja on tullut enemmän ja on olemassa jo sukupolvi, joka on kasvanut klubimusiikin ja elektronisen musiikin parissa. Se ei ole enää vain undergroundia vaan DJ-kulttuurista on tullut osa mainstream-popkulttuuria.

Hulkkonen ei aluksi tähdännyt DJ:ksi vaan muusikoksi. Kun F Communicationsin levytyssopimuksen kautta tuli mahdollisuus lähteä kiertueelle, Hulkkonen opetteli DJ-hommat.

Ensimmäisellä DJ-keikallaan Jori Hulkkonen suututti yleisönsä.

- Se oli Joensuussa vuonna 1996. Luultavasti multa toivottiin Popedaa ja Eppuja. Lupasin soittaa kaiken, mitä pyydettiin, mutten soittanut. Jotain rähinääkin siellä oli loppuillasta, kertoo Hulkkonen.

Kolmas DJ-keikka olikin jo isoilla kansainvälisillä festivaaleilla. Moni suomalais-DJ soittaa Hulkkosen tapaan myös paljon ulkomailla.

Kirja toteutettiin joukkorahoituksella

DJ-kirja koostuu Iina Eskon ottamista henkilökuvista sekä Matti Niveksen toimittamista haastatteluista. Nives on itsekin DJ, jazz-musiikin ja soulin saralta.

- Ulkomailla soittaneita DJ:tä on ollu aina, vaikkei heitä ole Suomessa pahemmin tunnettu. Nyt ehkä vasta mennään toiseen suuntaan, että Helsingissä käyvät DJ:t tulevat tänne siinä mielessä, että täällä voisi olla jotain mielenkiintoista musaa, sanoo Matti Nives.

Kirjassa Nives kertoo, että musiikkiharrastus paisui jossain vaiheessa lähes pakkomielteiseksi levynkeräilyksi ja siitä olikin enää pieni matka DJ-toiminnan aloittamiseen.

Niveksen mukaan nyky-yleisö on niin valveutunutta musiikin suhteen, että DJ:n asiantuntemusta arvostetaan yhä enemmän.

- Ihmiset voivat törmätä Spotifyssa hyvin erilaiseen musiikkiin. DJ:n kannalta se on sinänsä hyvä, koska he tuntevat enemmän musiikkia ja osaavat olla ennakkoluulottomia. Mutta toisaalta nyt kuka tahansa voi luulla olevansa olevansa DJ, sanoo Nives.

DJ-kirja on joukkorahoitettu eli sen tekemiseen on voinut kuka tahansa lahjoitaa rahaa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun suomalaisia DJ:tä kootaan kirjaksi.

- Kukaan ei ole vain huomannut tarttua siihen asiaan. Nyt tietämys on tullut skenen sisältä. Musiikillisesti tässä on aika valtavirran ulkopuolelta soittavia DJ:tä, sanoo Nives.

Musiikki tarvitsee seinät

DJ-toiminta on synnyttänyt klubeja ja musiikkibaareja, sillä moni DJ on perustanut oman paikkansa soittaakseen.

- Silloin kun aloitin soittamisen, Helsingissä ei oikein ollut vielä klubeja. Ja suurin syy oli, että äänentoisto niissä oli niin huono. Olen huomannut, että oman paikan perustaminen on ainoa tapa tehdä tätä. Jos nimittäin homma alkaa mennä huonoon suuntaan jo ovella ja henkilökunnan suhteen, niin ei sitä tunnelmaa saa aikaan, sanoo Lil Tony.

Lil Tony on ollut mukana perustamassa muun muassa Kerma-, Kaiku- ja Ääniwalli-klubeja Helsinkiin.

- Nykyään tuntuu, että jengi haluisi tulla valmiiseen pöytään eli suoraan klubeille soittamaan. Toivoisin, että nuoremmat perustaisi omia paikkoja ja pitäisi omia bileitä. Sieltä me konkarit sitten heidät bongataan, kun nähdään, että tänne on tullut kilpailua.