Aikuisten asenteet vaikeuttavat koulukiusaamisen ehkäisyä

Aikuisilla on petrattavaa asenteissa - koulukiusaamista ei edelleenkään oteta riittävän vakavasti. Tämä käy ilmi Vaasan yliopiston tutkimuksesta. Koulukiusaamista on vaikea kitkeä, jos käytettävissä olevia keinojakaan ei hyödynnetä tehokkaasti.

Kotimaa
Oppilas selaa kännykkää tunnilla.
Riikka Pennanen / Yle

Koulukiusaaminen ei ole katoamassa tai edes vähentymässä, vaikka siitä puhutaankin. Kiusaamisen havaitseminen on edelleen yhtä vaikeaa. Toisaalta Vaasan yliopiston vetämässä tutkimuksessa kävi ilmi, että nykyisiäkään keinoja ei käytetä tehokkaasti.

Syyllisiä ovat aikuiset.

– Kiusaamisen vakavuutta ei ymmärretä. On keinoja ja ohjelmia, mutta ne eivät itsessään toimi. Ihmisten pitää toimia, toteaa tutkijatohtori Niina Mäntylä Vaasan yliopistosta.

Kun kiusaamistapauksia huomataan, siitä seuraa puhuttelu. Se ei useinkaan lopeta kiusaamista.

– Pitäisi olla porrastamista. Pelkkä puhuttelu ei riitä, vaan siitä pitää siirtyä järeämpiin keinoihin. Monessa tapauksessa on jääty pelkkään puhutteluun, eikä siitä ole ollut tehoa, sanoo Mäntylä.

Vähänkyrön Savilahden yhtenäiskoulun rehtori Harry Ranta myöntää, että keinoja on ja kiusaamiseen puuttumiseen on tarkat ohjeistukset.

– Niiden tehokkuudesta voidaan olla montaa mieltä, sanoo Ranta.

Entistä vaikeampi havaita

Alakouluissa kiusaaminen on usein helpommin havaittavaa, nimittelyä ja tönimistä.

– Niitä selvitellään melkein joka päivä, kertoo Savilahden koulun opettaja Tarja Torkko.

Pelkkä puhuttelu ei riitä, vaan siitä pitää siirtyä järeämpiin keinoihin.

Tutkijatohtori Niina Mäntylä

Yläkouluikäisten kiusaaminen on jo hienovaraisempaa ja vaikeampi havaita.

– Ilmeitä, eleitä, nauruntirskahduksia, listaa yläkoulun opettaja Raili Olli-Ikonen.

Kokonaan oma asia on kännyköiden ja sosiaalisen median kautta tapahtuva kiusaaminen. Aikuiset tietävät entistä vähemmän, mitä netissä tai edes lasten puhelimissa tapahtuu.

– Kiusaaminen voi tapahtua anonyymistkin. Se ei kantaudu aikuisille välttämättä. Mutta siinä vaiheessa, kun se tulee vanhempien tietoon, tilanne on usein jo kärjistynyt, sanoo rehtori Harry Ranta.

Kiusaamisen laajuus ei näy

Kun kiusaamista ei nähdä, myös siihen puuttuminen luonnollisesti hankaloituu. Jotta kurinpitorangaistuksia voitaisiin käyttää, teon tulee olla vakava. Kiusaaminen on sitä aina, mutta ongelma piileekin siinä, ettei kiusaamisen laajuus useinkaan näy.

Kiusaamistapauksia ratkova aluehallintovirasto on havainnut, että kiusaaminen usein myös jatkuu, vaikka siihen olisi kerran puututtu.

– Siksi aikuisten, opettajien ja vanhempien pitäisi pitää silmät auki ja oppia havaitsemaan myös oireita, sanoo tutkijatohtori Niina Mäntylä.

Oppilaat itse eivät myöskään tiedä, että kiusaaminen saattaa täyttää rikoksen tunnusmerkkejä. Mutta miksi ne eivät yllä rikosoikeuteen saakka? Syynä lienevät rikoksentekijöiden alhainen ikä ja se, että rikosoikeudellinen käsittely koetaan viimeiseksi vaihtoehdoksi. Koulun omia kurinpitokeinoja pidetään ensisijaisina.

Auttaako lakimuutos?

Hallituksen perusopetuksesta antamassa lakiesityksessä lasten oikeudellista asemaa kouluissa pyritään parantamaan. Sen on myös tarkoitus parantaa koulujen työrauhaa.

Esityksen mukaan opettajille olisi tulossa esimerkiksi vaarallisten tavaroiden haltuunotto-oikeus ja jonkinlainen voimankäyttöoikeus ottaa vaarallinen esine oppilaalta pois. Lisäksi jälki-istunnoissa saisi teettää suullisia ja kirjallisia tehtäviä. Lakiin kirjattaisiin uutena myös kasvatuskeskustelu, jota tosin käytetään jo.

– Laki ei tee nykytilanteeseen suurta muutosta. Suurin on haltuunotto-oikeus ja tavaroiden otto-oikeus, joka voi liittyä myös häiritsevien kännyköiden tai makeisten takavarikointiin, kertoo tutkijatohtori Niina Mäntylä.

Myös koulumaailmassa ollaan vielä epäileväisiä.

– Emme vielä tiedä lain sisältöä, joten olemme odottavalla kannalla. Mutta kyllä opettajien pitäisi voida jotain tehdäkin, sanoo Savilahden yhtenäiskoulun rehtori Harry Ranta Vähästäkyröstä.