1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Työntekijä uupuu, kun pomo ei huomaa

Yksi työelämän pinttyneistä ongelmista on terapeutti Tommy Hellstenin mukaan se, että esimies ei kohtaa alaisiaan. Loputtomasta esimiesten syyttelystä ei ole kuitenkaan hyötyä.

Kuva: Joni Koskinen / Yle

Oma ihmisyys kulkee jokaisen mukana paikasta ja tilanteesta toiseen. Terapeutti, kirjailija ja kouluttaja Tommy Hellstenin mukaan oman ihmisyytensä kautta pääsee sisälle niin työyhteisön kuin parisuhteenkin asioihin.

– Mehän olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa ihmisenä olemiseen liittyvien kysymyksien ei koeta kuuluvan työpaikalle. Ihmisyyteen kuuluvat asiat syövät energiaa paljon enemmän, kun niitä ei käsitellä kuin jos niitä käsiteltäisiin, sanoo Hellsten.

Työpaikoilta Tommy Hellsten kuulee huolestuttavaa signaalia.

– Suurin osa ennenaikaisista sairaseläkkeistä syntyvät mielenterveysongelmien johdosta. Väittäisin, että suurin ryhmä siellä sisällä on uupumusperäinen masennus. Se kertoo omaa kieltään.

Väsymys ja uupumus ovat eri asioita

Tommy Hellsten on Ihminen tavattavissa -ohjeman perustaja ja johtaja. Hänen yrityksensä tarjoaa työyhteisövalmennusta työpaikoille.

– Kun olen istunut erinomaisella näköalapaikalla yli 30 vuotta, niin olen oppinut ymmärtämään, että mikä meitä ihmisiä eniten selittää. Meidän ihmisyytemme olemus on siinä, että meillä on hyvin syvä nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen tarve.

Kouluttaja, terapeutti ja kirjailija Tommy Hellsten. Kuva: Hanne Kinnunen / Yle

– Jos meitä ei kohdata, niin syntyy tilanne, jossa hylkäämme omaa itseämme ja ihmisyyttämme. Se on itse asiassa suurin uupumusta aiheuttava tekijä. Ei se, että tehdään paljon työtä, siitä syntyy väsymys.

Väsymys ja uupumus liittyvät molemmat työntekoon, mutta uupumus on kavalampi seuralainen.

– Väsymyksestä palautuu, kun lepää, mutta uupumuksesta ei palaudu, vaikka lepäisi, koska se on syvempi ilmiö. Se liittyy oman ihmisyyden ohittamiseen, kertoo Hellsten.

Ihminen on nähtävä, jotta häntä voi johtaa

Monilla työpaikoilla alaisten yhteistä huvia on pomon pilkkaaminen, ainakin selän takana. Tommy Hellsten sanoo, että johtajien ja esimiehien loputon syyttely ei auta, sillä johtaja ei voi johtaa ihmisiä, jos hän ei itse ole yhteydessä ihmisyyteensä.

Jos sinulla on hyvin syvää henkilökohtaista problematiikkaa, että koet riittämättömyyttä, huonoutta, ihmisarvo on murentunut, niin asema ja valta houkuttelee sellaista ihmistä.

Tommy Hellsten

– Meidän toiminnassamme olemme keskittyneet siihen, että autamme johtajia ja esimiehiä syventämään suhdetta omaan itseen ja saamaan sitä kautta helpotusta omaan elämään. Ei voi antaa toisille sellaista, mitä itsellä ei ole, sanoo Hellsten.

Se, että johtaja ei tunnista omaa ihmisyyttää, voi liittyä siihen, että henkilö ylipäätään päätyy johtajaksi.

– Siinä on yksi sellainen piirre, että jos sinulla on hyvin syvää henkilökohtaista problematiikkaa, että koet riittämättömyyttä, huonoutta, ihmisarvo on murentunut, niin asema ja valta houkuttelee sellaista ihmistä. Ulkoisen aseman kautta saattaa päästä eräänlaiseen suvereniteettiin, jossa kaiken järjen mukaan olet tärkeä. Valitettavasti oma problematiikka ei korjaannu sillä, vaan se pitäisi kohdata.

Jokaisen on johdettava itseään

Kaikki johtaminen lähtee Tommy Hellstenin mukaan itsensä johtamisesta, joka koskee kaikkia.

– Se on oleellinen ydin johtamisessa. Silloin voidaan puhua alaistaidoista, koska alaistaidoissa on kyse kyvystä johtaa itseään, miten kannan vastuunomasta vuorovaikutuksestani, omasta olemisestani alaisena. Itsensä johtamista ei voi ulkoistaa johtajille ja esimiehille, vaan se koskee meitä kaikkia, muistuttaa Hellsten.

Pahantahtoisessa työyhteisössä se hyvä, joka menee jollekin toiselle, on mulle uhka ja koen kaikki muut kilpailijoina ja uhkina. Siitä syntyy tarve jopa sabotoida toisen menestystä.

Tommy Hellsten

Yksi Hellstenin luentojen aiheista käsittelee työyhteisön hyväntahtoisuutta ja pahantahtoisuutta. Hyväntahtoinen työtyhteisö on luova, innovatiivinen ja tehokas. Pahantahtoisuus taas luo kontrollia ja uupumista.

– Pahantahtoisessa työyhteisössä se hyvä, joka menee jollekin toiselle, on mulle uhka ja koen kaikki muut kilpailijoina ja uhkina. Siitä syntyy tarve jopa sabotoida toisen menestystä. Kateus, kuppikunnat, takana puhuminen ja työpaikkakiusaaminen ovat kaikki näitä ilmiöitä. Ajatellaan, että tulen pidemmäksi, jos seison toisen päällä, eikä ymmärretä, että tulen vain itse pienemmäksi, selittää Hellsten.

Terve tehokkuus ei synny porkkanan ja kepin avulla. Tommy Hellstenin mukaan se syntyy työn ilosta, luovuudesta ja innovatiivisuudesta.

– Siihen tarvitaan hyväntahtoisuutta organisaatiossa, koska se synnyttää turvan, minkä ihminen tarvitsee, että hän uskaltaisi tulla näkyväksi ja olla luova ja innovatiivinen. Hyväntahtoisuus on ihan keskeisin kysymys, kun rakennetaan hyvinvointia suomalaiseen työelämään.