Puolustusvoimat: "Emme menetelleet lain mukaisesti"

Adeninlahden merirosvojahdissa "oiottiin" hankintalakia. Puolustusvoimat kuitenkin kiistää budjettivaltuuksien ylittämisen, mistä VTV on sitä arvostellut.

Kotimaa
Juha Rannikko.
Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko.Puolustusvoimat

Puolustusvoimien pääesikunta myöntää, että miinalaiva Pohjanmaan aluspalveluiden hankinnassa ei menetelty lain mukaan.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on arvostellut Suomen kriisinhallintaa, ja muun muassa puolustusvoimien hankintamenettelyä Atalanta-operaation toteutuksessa. Somalian rannikon merirosvojahdissa rikottiin hankintalakia, kun puolustusvoimat jätti noudattamatta kilpailutuksen vähimmäisaikoja.

– Laki mahdollistaa poikkeusmenettelyn, jota merivoimat käytti, sanoi pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Merivoimat pyysi neljältä eri toimittajalta tarjoukset Somalian rannikkovesillä toimitettavasta polttoaineesta, vedestä, elintarvikkeista ja jätehuollosta. Yksi vastasi ja sai tilauksen. Juha Rannikon mukaan "vähimmäisajasta oiottiin" aikataulusyistä – Suomi päätti Atalantaan osallistumisesta syyskuussa, alus lähti tammikuussa.

– Se ei kuitenkaan poista sitä, että emme menetelleet lain mukaisesti, pääesikunnan päällikkö myöntää.

Rannikon mielestä toiminta oli silti lopulta valtiolle kustannustaloudellista.

"Ylityksiä ei tapahtunut"

Valtiontalouden tarkastusvirasto on huomauttanut puolustusvoimia myös siitä, että se on jatkanut talousarviolain vastaisesti vanhentuneiden valtuuksien käyttöaikaa. Puolustusvoimat kiistää, että se olisi ylittänyt tilausvaltuuksiaan.

– Puolustusvoimissa suhtaudutaan erityisellä huolella yhteisten verovarojen käyttöön, pääesikunnan päällikkö Rannikko sanoo.

– Kiistämme, että ylityksiä olisi tapahtunut.

Puolustusvoimat on VTV:n mukaan rikkonut lakia ylittämällä valtuutensa 19,1 miljoonalla. Asiasta kertoi sunnuntaina Aamulehti (siirryt toiseen palveluun).

Valtion talousarvioon kirjatuissa valtuuksissa puolustusvoimat sitoutuu tuleviin menoihin. Menot maksetaan verovaroista, jos ne toteutuvat. Armeija käyttää vuosittain miljardeja euroja verovaroja.

Rannikon mielestä keskustelua pitäisi nyt käydä puolustusvoimien, VTV:n ja eduskunnan välillä siitä, mikä on hyväksyttyä ja mikä ei: puolustusvoimat kokee noudattavansa eduskunnassa ja ministeriössä hyväksyttyä menetelmää, jonka VTV taas katsoo lainvastaiseksi.

Eduskunnassa hyväksytty tapa

Juha Rannikko puolustaa puolustusvoimien rahankäyttöä sillä, että tilausvaltuudet kootaan parhaalla olemassaolevalla tiedolla. Kulloisenkin tiedon varassa arvioidaan rahoitustarpeen ajoittuminen sekä toimitusajat.

Rannikko selventää, että hankintasopimukset pyritään puolustusvoimissa tekemään heti siitä alkaen, kun tilausvaltuudet on saatu. Se ei kuitenkaan aina onnistu. Vuosittain uusitaan ne valtuuksien osat, joissa ei päästy myöntämisvuonna liikkeelle.

Käytännössä valtuusaikaa joudutaan pidentämään, koska hankinnat viivästyvät. Menettely on Rannikon mukaan yksiselitteinen, ei venytä budjettivaltaa eikä aiheuta ylimääräistä byrokratiaa.

– VTV:n lähestymistapa on osin teoreettinen eikä huomioi, että puolustusvoimien tilaukset ovat isoja ja monimutkaisia, Rannikko sanoo.

Tämän vuoksi tulee muutoksia, Rannikko sanoo.

VTV esitti huomioita valtuuksien budjetoinnista ja seurannasta. VTV:n näkemyksen mukaan valtuuslauseke ei ole selkeä valtuuksissa, joissa sopimuksia saa purkaa ja sitoa uudelleen.

– Menettely on kuitenkin valtiovarainministeriön ja eduskunnan hyväksymä. Sitä on käytetty vuodesta 2007 ja vasta nyt VTV kiinnitti huomiota asiaan, Rannikko alleviivaa.