Työasentoa vaihdetaan liian harvoin – pelkkä seisominenkaan ei riitä

Työfysioterapeutin mukaan työasentoa vaihdellaan liian vähän työpäivän aikana. Sähköisestä pöydästä ja seisomisestakaan ei ole apua, jos työasento pysyy koko ajan samana. Paras keino on vaihdella asentoa seisomisen, istumisen ja puoli-istumisen välillä useita kertoja päivässä.

terveys
Sähkökäyttöisen työpöydän korkeutta säädetään.
Sähköpöytää tulisi säätää useita kertoja päivässä.Yle / Antti Kolppo

Istuminen päivittäin työpisteen äärellä aiheuttaa terveysongelmia - mutta niin voi tehdä myös seisominen. Työterveyslaitoksen työfysioterapeutti Sirpa Rauas-Huuhtanen sanoo, että sähköisesti säädettävästä pöydästä ja seisomisesta ei ole hyötyä, jos asentoa ei muista vaihdella päivän aikana.

Tutkimusten mukaan noin viidesosa ihmisistä säätää sähköpöytää kerran päivässä ja 60 prosenttia kerran kuukaudessa tai harvemmin. Pöytää tulisi Rauas-Huuhtasen mukaan säätää jätkuvasti.

- Pöytähän on tehty sen takia, että sitä säädettäisiin lähestulkoon jatkuvasti eli vaihdetaan työasentoa istuvasta puoli-istuvaan ja seisovaan useita kertoja päivässä. Silloin se vasta palvelee työntekijää.

Työtuoli on valittava työntekijän mukaan

Fysioterapeutin mukaan on hyvin yksilöllistä, aiheuttaako koko päivän samassa asennossa seisominen ongelmia. Paksupohjaisilla ja matalakantaisilla kengillä on helpompi seisoa. Istumisessa puolestaan tärkeä on omille mitoille säädetty ja valittu tuoli.

- Hyvässä työtuolissa on vähintään kolme säätöä. Tärkein on korkeussäätö, sitten on istuimen säätö etu- ja takasuunnassa ja selkänojan säätö pystysuunnassa. Myös käsinojia olisi hyvä pystyä muuttamaan. Työtuolin tulisi olla myös henkilökohtainen. Esimerkiksi pienelle ja isolle ihmiselle ei käy sama tuoli, vaan se voi tuntua epämukavalta ja huonolta.

Voisimme myös ajatella, että tauolla juomme kahvimme seisaaltaan.

Sirpa Rauas-Huuhtanen

Sähköpöydän ääreen Rauas-Huuhtanen valitsisi satulatuolin. Puoli-istuva asento auttaa myös lonkankoukistajien ojentamiseen.

- Istuessa lonkkanivel on täydessä 90 asteen kulmassa, lonkankoukistajat kutistuu ja monien vuosien istumatyön jälkeen se alkaa tuottaa ongelmia. Satulatuoli vähentää hieman ongelmia, sillä harva jaksaa venytellä lonkankoukistajia niin paljon kuin olisi tarvetta.

Koko henkilökunta työtilojen suunnitteluun

Myös tilakysymykset ovat fysioterapeutin mielestä tärkeitä, kun puhutaan työergonomiasta. Perinteisistä työhuoneista on lähdetty siirtymään monitilatoimistoihin. Se voidaan suunnitella työn luonteen mukaisesti ja parhaimmillaan koko henkilökunta osallistuu sen suunnitteluun.

- On sellaisia työtiloja, joissa on keskittymisen ja hiljaisuuden vaatimus, silloin sovitaan että äänet eivät häiritse työntekoa. Sitten on tiimeille suunnitellut omat tilat sekä erikseen asiakasosastot.

Sirpa Rauas-Huuhtanen pitää kuitenkin toimistotyön kannalta tärkeimpänä sitä, että työpäivän aikana liikuttaisiin mahdollisimman paljon.

- Ennen esimerkiksi pyrittiin tulostimet sijoittamaan niin, että ne ovat mahdollisimman lähellä työpistettä. Nyt ajatellaan, että parempi liikkua ja hakea tuloste. Voisimme myös ajatella, että tauolla juomme kahvimme seisaaltaan. Voisimme pitää myös seisomakokouksia, esimerkiksi kun otetaan omalla tietokoneella etäyhteys johonkin toiseen paikkaan. Toivottavasti yhä useampi heräisi siihen, että istumista olisi hyvä vähentää ja miettisi myös voisiko työmatkoille lisätä liikuntaa.