Pohjalainen kauppakeskushanke kysyy uskallusta ja miljoonia

Suuria kauppakeskushankkeita on ollut viime vuosina vireillä muun muassa Seinäjoella, Vaasassa, Lapualla ja Alavudella. Vuodesta 2008 jatkunut kireä taloustilanne on kuopannut tai ainakin lykännyt seudulla jopa satojen tuhansien liikeneliöiden rakentamista. Lapualla ja Alavudella kuitenkin uskotaan, että kaivinkoneen kauha kuopaisee pian.

Kotimaa
Novaparkin kyltti Lapualla.
Lapuan Novaparkin tontilla kyltti odottaa rakentajia.Pasi Takkunen / Yle

Tyypillinen eteläpohjalainen kaupan suurhanke näyttää vielä toistaiseksi metsältä tai peltoaukealta. Nousukautta odotellessa rahoittajat ja rakennusliikkeet ovat varovaisia ryhtymään tositoimiin.

Esimerkiksi Lapuan entisen Ideapark-hankkeen, nykyisen Novaparkin liki 60 000 kerrosneliömetrin ja Alavuden Tuurinportin liki 30 000 kerrosneliömetrin hankkeista on kunnissa kuitenkin laskettu, että niiden rakentaminen kannattaisi aloittaa vaikka heti. Lapualla uskotaan, että kunnon kauppakeskuksella vuosittain jopa kymmeniä miljoonia ostoseuroja jäisi omalle paikkakunnalle.

- Novapark on realistinen investointi, sillä pelkästään ostosiirtymä Lapualta ulos on varovaisesti arvioiden noin 40 miljoonaa euroa vuodessa, vakuuttaa elinkeinotoimenjohtaja Jouko Vuolle.

Alavus ryhtyi itse veturiksi

Lapuan kaupunki on tehnyt voitavansa infrastruktuurin eteen ja Novaparkin eteneminen on rakennusyhtiö Skanskan ja sen rahoittajien käsissä. Tuurinportin tilanne on sikäli erilainen, että siellä hankesopimus rakennusyhtiö Peabin kanssa on rauennut ja Alavuden kaupunki yrittää oman elinkeinoyhtiönsä kautta saada rakennustyöt vauhtiin.

Tuurin kauppakylässä rakennetaan ja laajennetaan kiivaasti useissa kohteissa, mutta juuri Tuurinportin tontilla on hiljaista.

- Olemassaolevassa kauppakylässä on liki 8000 neliötä juuri rakennettu tai rakenteilla, mikä poikii myös Tuurinportin käynnistymisen, uskoo Alavuden kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää.

Alavuden teettämän kasvuennusteen mukaan Tuurinporttiin nyt kaavaillut kerrosneliöt joka tapauksessa kattavat alueen kasvutarpeen vain pariksikymmeneksi vuodeksi.

Seinäjoen vessapaperitehdas jäi paperille

Kun kyseessä ovat kymmenien miljoonien sijoitukset, niin yleensä vain useaan kertaan elinkelpoisiksi punnitut hankkeet lopulta toteutuvat. Esimerkiksi 1990-luvulla Seinäjoelle kaavailtu, Aasian markkinoille tähdännyt vessapaperitehdas jäi pöydälle.

Rahoituksen ohella raskassoutuiseksi venähtänyt kaavoitusprosessi on tyypillinen jarru nykyisille teollisille tai kaupan alan investoinneille.

- Virkaurani alkuaikoina kaavat pyöritettiin niin sanotusti tuosta vaan ja ne menivät nopeasti läpi. Nyt kuluu vuosia ja siihen vielä valitukset päälle, niin yrittäjä saattaa kyllästyä odottamaan, kuvaa Seinäjoen pitkäaikainen elinkeinojohtaja, kanslianeuvos Mauri Hietala.

Ikeaa ei liehittelemällä saada

Investoivat yritykset voivat myös kilpailuttaa paikkakuntia mittavan hankkeen sijoittumisesta. Suuryritysten kohdalla jopa Seinäjoen ja Vaasankin kokoiset kaupungit voivat joutua mukaan eräänlaiseen kuntien tarjouskilpailuun.

- Kun on isoja tulijoita, niin jokainen kaupunki ja kunta tekee kunnallistekniikan eteen voitavansa. Virkamiehenä on ollut aika helppo haistaa se raja, että mihin asti kunta menee taikka on menemättä, Hietala linjaa.

Mauri Hietalan mukaan kunnat voivat lähinnä huolehtia perusasiat, kuten tontin, kaavoituksen, kunnallistekniikan, liikenneyhteydet ja seudun koulutustarjonnan kuntoon. Loppu on kiinni tulijayrityksistä ja niiden rahoittajista.

Esimerkiksi Vaasaan ja Seinäjoellekin haikailtu Ikea ja muut kansainvälisen mittaluokan jätit ovat Hietalan arvion mukaan loppujen lopuksi kuntien liehittelyn ulottumattomissa.

- Uskon että ajan kanssa Ikeakin näille seuduille tulee, mutta se ratkaisee itse asian, ei siinä kunnat paljon voi tehdä, Mauri Hietala toteaa.