Tutkija: "Turvattomuuden tunne lisääntyy"

Tutkija Heikki Mansikka-aho on tutkinut valmisteilla olevassa väitöskirjassaan poliisin hallintorakenneuudistusta eli Poraa. Hallintotieteiden lisensiaattityössään hän havaitsi poliisiorganisaation muuttuneen itsenäisyyden ajan raskaimmaksi. Keski-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Markku Luoma ei niele väitettä hallinnon kasvattamisesta kenttäväen kustannuksella.

Kotimaa
Poliisinauha Pohjola-opiston oven edessä
Niko Mannonen / Yle

Uudistuksessa on nyt tulossa kolmas vaihe, eli Pora 3. Se astuu voimaa vuoden 2014 alussa. Aiemmat uudistukset olivat Pora 1 ja Pora 2. Mansikka-ahon mielestä poliisin hallinto kasvaa uudistuksessa entisestään.

- Erityisesti Pora 2:ssa poliisin keskushallinto paisui merkittävästi. Kustannusten lisääntyminen aiheutti sen, että operatiiviselta puolelta piti vähentää henkilöstöä merkittävästi, Mansikka-aho sanoo.

Mansikka-ahon mielestä ongelma liittyy linjaesikuntaorganisaatiorakenteeseen. Sen peruspiirteisiin kuuluu, että hallintoa ja esikuntaa kasvatetaan.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että operatiivista toimintaa on alennettava, jotta rahaa saadaan säästettyä.

Heikki Mansikka-aho

Ongelma ei näy kansalaisen suuntaan välttämättä maakuntien suurissa kaupungeissa. Sen sijaan harvaan asutuilla seuduilla partioiden määrä on vähentynyt. Tutkimusalueena Mansikka-aholla ovat olleet Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Keski-Suomi ja Vaasa. Partioiden määrä väheni kaikilla tutkimusalueilla. Eikä parannusta ole tiedossa.

- Tällä hetkellä näyttää siltä, että operatiivista toimintaa on alennettava, jotta rahaa saadaan säästettyä. Mielestäni pitäisi vakavasti miettiä pitäisikö resursseja kuitenkin siirtää operatiiviselle puolelle.

Täysin epäonnistuneina aiempia uudistuksia ei Mansikka-aho kuitenkaan pidä. Hänen mielestään analyysitoiminta sekä operatiivinen johtaminen ovat merkittävästi parantuneet.

Kasvava turvattomuuden tunne

Kun poliisin toiminta syrjäisemmillä seuduilla vähenee, turvattomuuden tunne lisääntyy. Tämä lisännee niin sanottujen kodinturvajoukkojen syntymistä.

- Sehän johtuu siitä, että tyhjiö syntyy. Ja se tyhjiö myös aina täyttyy. Jos julkinen organisaatio ei pysty vastaamaan, niin jossain määrin kodinturvajoukot tulevat lisääntymään. Kansalaiset ovat huomanneet, että kansainvälinen rikollisuus näkyy myös maaseudulla, sanoo Mansikka-aho.

Nyt näyttää siltä, että vanhoista virheistä ei opita.

Heikki Mansikka-aho

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on kritisoinut mediaa Pora 3:n uutisoinnista. Mansikka-ahon mielestä avoin keskustelu on välttämätöntä silloin, kun organisaatiota uudistetaan.

- Edellisistä uudistuksista pitää oppia. On ihan normaalia, että joissain asioissa epäonnistutaan. Ne pitäisi ottaa huomioon uudistuksissa ja oppia vanhoista virheistä. Nyt näyttää siltä, että vanhoista virheistä ei opita. On tässä vielä kuitenkin peliaikaa (kaksi viikkoa) pohtia rakenteita, Mansikka-aho sanoo.

Liikkuvan poliisin lakkauttaminen ei tuo merkittäviä säästöjä

Liikkuvan poliisin tehtävät tullaan siirtämään paikallispoliisille. Mansikka-aho on sitä mieltä, että liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä ei merkittäviä säästöjä saada aikaan.

- Lakkauttaminen on arvostuskysymys, joka saattaa olla liikenneturvallisuutta heikentävä tekijä. Koko ajan seurataan, että liikenneturvallisuuden taso pysyy samana. Se on kuitenkin suuri haaste, koska myös paikallispoliisilta tullaan joukkoja vähentämään. Ja jokainen ymmärtää, että paikallispoliisin hälytystehtävät menevät liikennevalvonnan edelle.

Asiasta pitää pystyä keskustelemaan avoimesti, kun kyseessä on koko yhteiskunnan tulevaisuus

Komisario Heikki Mansikka-aho

Mansikka-aho mielestä keskustelun aiheesta pitää olla avointa ja läpinäkyvää. Keskustelussa on hyvä muistaa se, ketä julkinen organisaatio palvelee ja mistä se on alkujaan syntynyt.

- Poliisihan palvelee kansalaisia ja sillä on velvollisuus huolehtia kansalaisten turvallisuudesta. Asiasta pitää pystyä keskustelemaan avoimesti, kun kyseessä on koko yhteiskunnan tulevaisuus.

"Uudistus turvaa kentän toiminnan"

Vuodenvaihteessa Sisä-Suomen poliisilaitoksen johtoon siirtyvä poliisipäällikkö Markku Luoma Keski-Suomen poliisilaitokselta ei niele Mansikka-ahon väitöstutkimuksen tuloksia.

- Pahasti paikkaansa pitämättömiä, ennakkoluuloisia ja asenteellisia väitteitä, Luoma sanoo.

Luoman mukaan syy-seuraus -suhde esimerkiksi kenttäväen vähenemisestä on tyystin toisenlainen, mitä Mansikka-aho esittää.

Ennakkoluuloisia ja asenteellisia väitteitä.

Poliisipäällikkö Markku Luoma

- Kun poliisin rahoitus pienenee, henkilömäärä on pakko sopeuttaa siihen. Hallinnon uudistuksella on nimenomaan tarkoitus löytää säästöjä hallinnosta ja siten turvata kentän toiminta, Luoma sanoo.

"Kohtuullisen merkittävä säästö"

Luoma ymmärtää harvaan asuttujen alueiden huolta ja hän myöntää, että harva-alueilla riittävän hälytysnopeuden ylläpitäminen on haastavaa, kun taas esimerkiksi Jyväskylän alueella haasteen asettaa hälytystiheys.

- Partioiden määrä on kuitenkin aikaisempien vuosien tasolla. On jokaisen poliisilaitoksen sisäinen asia, miten resurssit alueella jaetaan. Keski-Suomessa mitään painopisteen siirtoa alueiden välillä ei ole tapahtunut.

Operatiiviseen toimintaan on Luoman mukaan polisiin rahoituksen vähyyden vuoksi tulossa "vähäisiä vähennyksiä", mutta ne eivät pure välittömästi, vasta vuonna 2016.

Hallinnon uudistus turvaa kentän toiminnan.

Poliisipäällikkö Markku Luoma

Poliisipäällikkö Luoma pitää liikkuvan poliisin lakkautuksesta saatavaa noin kuuden miljoonan euron säästöä kohtuullisena merkittävänä.

- Se tulee erillisen hallinnon ylläpitämisestä. Liikenteen valvonnassa poliisi tulee näkymään lakkautuksen jälkeen aivan samalla tavalla kuin tähänkin asti, Luoma vakuuttaa.

Edit: Mansikka-ahon titteli muutettu tutkijaksi 16:39