1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Anna lapsesi remuta metsässä – vähennät tehokkaasti allergiariskiä

Lasten luontokosketus näyttää vähentävän tehokkaasti atopian eli allergiaherkkyyden riskiä. Mitä enemmän lapsen kotiympäristössä on metsää ja peltoa, sitä pienempi on allergiariski, sanoo luonnon monimuotoisuutta ja allergiariskiä tutkinut Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Ilkka Hanski.

terveys
Lapset tervehtivät oravaa
Timo Leponiemi / Yle

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski ja allergiatutkija, professori Tari Haahtela ovat kumpikin kiinnittäneet huomiota luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja samaan aikaan tapahtuneeseen allergioiden lisääntymiseen. Aavistus näiden kahden asian yhteydestä on saanut tutkimuksissa selvän vahvistuksen.

Selittävä tekijä allergiaherkkyyteen näyttää olevan ihon bakteerikannalla. Osa bakteereista on sellaisia, että ne torjuvat tehokkaasti allergiariskiä. Näitä ihmisen kannalta hyödyllisiä bakteereja tarttuu ihollemme luonnollisista ympäristöistä, metsistä ja pelloilta.

Hiirikokeissa on käynyt selvästi ilmi, että ilman näitä bakteereja hiiristä ei tule terveitä. Sama näyttää pätevän myös ihmisiin. Akatemiaprofessori Ilkka Hanski katsookin, että lasten tulisi liikkua riittävästi luonnossa. Luonnonympäristön myönteinen vaikutus on tehokkain pienillä lapsilla.

Lasten tulisi liikkua riittävästi luonnossa.

Ilkka Hanski

– Nuorten lasten tilanne on erityisesti tärkeä siitä syystä, että nuorilla immuunijärjestelmä on vielä kehittymässä ja silloin kontaktit ympäröivään luontoon ovat erityisen tärkeitä.

Immuunijärjestelmä riippuvainen mikrobeista

Hanskin ja Haahtelan tutkimusryhmän hypoteesi on sukua hygieniahypoteesille, jonka mukaan steriili ympäristö on ihmiselle haitaksi. Liian puhtaissa oloissa kasvaville lapsille kehittyy helpommin allergioita.

– Meidän ajatuksemme on kuitenkin, että lasten ja nuorten, miksei aikuistenkin kontakti kodin ulkopuolisen ympäristön, luonnon kanssa on tärkeä atopian ehkäisyssä. Me olemme saaneet yllättävänkin selviä tuloksia, jotka tukevat tätä ajatusta. Lapsen kasvuympäristöllä näyttää olevan vaikutusta allergioille herkistymiseen.

Lapsen kasvuympäristöllä näyttää olevan vaikutusta allergioille herkistymiseen.

Ilkka Hanski

– Maankäyttö vaikuttaa siihen mikrobilajistoon, joka löytyy niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin iholta. Tämä mikrobilajisto on puolestaan voimakkaassa vuorovaikutuksessa oman immuunijärjestelmämme kanssa. Hyvä mikrobikanta on suorastaan välttämätön normaalille hyvinvoinnillemme, sanoo Hanski.

Hanski suositteleekin, että lasten annetaan remuta ja möyriä ulkona luonnossa.

– Ehdottomasti. Tämä on se suoraviivainen johtopäätös, jonka tutkimuksistamme voi vetää.

Älä siivoa liikaa

Professori Ilkka Hanski katsookin, että esimerkiksi ylenpalttinen siivous kemikaaleineen on myrkkyä hyödyllisille bakteereille ja lisää riskiä atopiaan.

– Lapsilla tätä ei tietysti voi suoraan tutkia, mutta joissakin perheissä näyttää olevan tällainen koe menossa, kun liian ahkerasti siivotaan ja kaikki mikrobit yritetään tuhota. Meillä ihmisillä on evoluution myötä kehittynyt välttämätön vuorovaikutus mikrobien kanssa.

Hanski huomauttaa, että patogeeniset, tauteja aiheuttavat bakteerit ovat asia erikseen. Suuri enemmistö mikrobeista on kuitenkin ihmisen hyvinvoinnille hyödyllisiä.

Kaupungissakin pitäisi päästä metsään

Luonnon monimuotoisuuden ja atopian välistä yhteyttä tutkii paraikaa toistakymmentä tutkijaa. He edustavat eri aloja ekologiasta, bioinformatiikasta, mikrobiologiasta ja allergiatutkimuksesta immunologiaan.

– Meidän alustavien tutkimustemme ja aiemman tiedon perusteella luontokontakti on nuorten lasten kehitykselle ja hyvinvoinnille hyvin tärkeä asia. Sen ylläpitäminen ja lisääminen on ilman muuta terveyden kannalta hyväksi.

Luontokontakti on nuorten lasten kehitykselle ja hyvinvoinnille hyvin tärkeä asia.

Ilkka Hanski

– Se on toki selvä, ettemme me voi oman elämisemme perusvirtaa muuttaa. Suurin osan meistä asuu kaupungeissa, mutta sielläkin pitäisi löytää ratkaisu siihen, ettei luontoyhteys kokonaan katkeaisi.

Hanski näkee myönteisenä sen, että Suomessa on jo luonto-orientoituneita päiväkoteja, joissa lapset viettävät suuren osan päivästä lähimetsässä tai muussa luontoympäristössä.

– Tarkempaa tietoa ei vielä ole siitä, miten monta tuntia päivässä lasten pitäisi metsässä viettää. Siitä ei kuitenkaan ole mitään haittaa ja onhan se lapsen muullekin kehitykselle ja hyvinvoinnille hyväksi, että he saavat remuta lähimetsissä, kiteyttää akatemiaprofessori Ilkka Hanski.

Lue seuraavaksi