ARA-tuet jakaantuvat asukkaille epätasaisesti

Asukkaiden ARA-asunnoista saama rahallinen hyöty jakautuu epätasaisesti Helsingissä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreen selvityksen mukaan Helsingin kaupungin omistamissa ARA-vuokra-asunnoissa tuki on selvästi suurempi kuin yleishyödyllisten yhteisöjen asunnoissa.

Kotimaa
Kuárus viste
Yle

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA pyrkii tarjoamaan normaaleja markkinahintoja halvempaa asumista. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan ARA-vuokra-asuntojen vuokraerot vaihtelevat kuitenkin paljon, jolloin asukkaiden tuet jakaantuvat eriarvoisesti.

- Tutkimuksen päätulos oli, että kaupungin omistamien asuntojen vuokrat ovat selvästi markkinavuokria alhaisempia, mutta toisaalta havaittiin, että tuessa on erittäin suuret erot asuntojen välillä, sanoo erikoistutkija Tuukka Saarimaa VATT:lta.

Kaupungin omistamissa asunnoissa suurimman tuen saa keskustan lähettyvillä tai muuten kalliilla asuinalueilla olevissa pienissä asunnoissa. Yleishyödyllisten yhteisöjen omistamissa asunnoissa tuki ei puolestaan ole yhtälailla verrannollinen asunnon sijaintiin tai ominaisuuksiin.

Monen euron ero

ARA -asuntotuotannon keskeinen tavoite on pienituloisten kotitalouksien tukeminen. Erityisesti Helsingissä ARA-asuntoja pidetään tärkeänä keinona asuinalueiden eriytymisen ehkäisyssä.

Tuen suuruus tosin riippuu asunnon omistajasta. Helsingin kaupungin omistamissa ARA-asunnoissa tuki on kuukaudessa keskimäärin kuusi euroa neliömetriä kohden, kun taas yleishyödyllisten yhteisöjen omistamissa asunnoissa tuki on vain noin euron suuruinen.

Tämä tarkoittaa sitä, että tuki alentaa toisissa asunnoissa kustannuksia keskimäärin 35 prosenttia ja toisissa vain 7 prosenttia.

- Yksi seuraus tällaisesta voi olla lukkiutumisvaikutus. Mitä suuremman tuen asunto saa, sitä järkevämpää kotitalouden on asua siinä asunnossa pitkään. Toisaalta tämä voi asettaa asukkaat eriarvoiseen asemaan, koska ei ole täysin selvää, miten nämä asunnot kotitalouksille jaetaan, sanoo Saarimaa.

VATT:n tutkimuksen tulosten mukaan kotitalouden saama hyöty ARA-asunnosta riippuu siis siitä, millaisen asunnon kotitalous sattuu saamaan.

Vuokraeroihin vaikuttaa monta tekijää

ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahden mukaan kuntayhtymien ja yleishyödyllisten yhteisöjen vuokraeroihin vaikuttaa monta tekijää. Ensimmäisenä listalle nousevat rakennusaikaiset korot.

- Kuntayhtiöt saavat usein kunnilta varoja rakennushankkeisiin ilman korkoja, kun taas yleishyödylliset yhteisöt joutuvat hakemaan omat varat näihin hankkeisiin rahoitusmarkkinoilta, sanoo Rossilahti.

Toiseksi syyksi hän listaa yhtiöiden tavan varautua taloyhtiöitä odottaviin korjauksiin.

- Yleishyödylliset yhtiöt varautuvat aika paljonkin tuleviin peruskorjauksiin. Meillä on esimerkiksi vanhoja tutkimuksia siitä, että kuntien vuokrataloyhtiöt ovat olleet yleishyödyllisiiä yhtiöitä edullisempia ennen peruskorjausta, mutta taas kalliimpia sen jälkeen, sanoo Rossilahti.

Kolmanneksi tukien eroihin vaikuttaa Rossilahden mukaan yhtiöiden koko.

- Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on suuria kuntayhtiöitä, joissa on mahdollisuudet tasata vuokria koko kannan kesken ja toimia niin, ettei talojen vuokrat juuri missään nouse kovin korkeaksi, sanoo Rossilahti.