Yhteisomistus tehostaa metsänhoitoa

Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen perusteilla oleva yhteismetsä ei ole kiinnostanut metsänomistajia odotetulla tavalla. Yhteismetsä perustetaan, mutta se jää pinta-alaltaan vain murto-osaan aiotusta.

luonto
Vehreä metsä.
Yle / Jaana Polamo

Keski-Suomessa kiinnostus yhteismetsän omistamiseen on vielä vaisua.

Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi (siirryt toiseen palveluun)on perustamassa alueelleen uutta yhteismetsää vuoden 2015 alusta. Kiinnostuneita osakkaita oli tarkoitus hakea tämän vuoden loppuun, mutta hakuaikaa jatketaan ensi kevääseen.

Alun perin suunnitelmissa oli perustaa Keski-Suomeen tuhannen hehtaarin yhteismetsä, mutta näillä näkymin sen koko jää vain pariinsataan hehtaariin.

- Kiinnostus ei ole ollut odotusten mukaista. Jatkamme suunniteluaikaa ensi kevääseen ja alkukesästä aletaan tehdä tila-arvioita ja metsäsuunnitelmia, sanoo kehityspäällikkö Jussi Linnala Metsähoitoyhdistys Keski-Suomesta.

Yhteisomistus helpottaa metsänomistajan taakkaa

Yhteisomistaminen tuo monenlaisia etuja omaisuuden hallintaan.

- Se tuo ammattimaisuutta siihen metsätalouden harjoittamiseen ja toki kestävää tuloa, eli yhteismetsä jakaa osakkailleen ylijäämätuloa ohjesäännöstään riippuen joko kerran tai kaksi kertaa vuodessa.

Metsänhoitoyhdistys on perustamisvaiheessa mukana tarjoamassa uutta palvelua jäsenilleen.

- Eli yhdistyksellä on tässä perustamisvaiheessa tälläinen asiamiehen rooli, mutta jatkossa yhteismetsää hallinnoi osakaskunnan kokous, Linnala sanoo.

Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi aikoo perustaa suunnitteilla olevan yhteismetsän, vaikka sen koko jäisikin suunniteltua pienemmäksi. Tähän mennessä mukaan on ilmoittautunut vain yksityisiä metsänomistajia.

- Ensi vuonna lähestymme myös kuntia ja seurakuntia samalla mahdollisuudella.

Yhteismetsiä on Suomessa tällä hetkellä noin 250 ja niitä on erityisesti Pohjois-Suomessa. Uudet, 2000-luvulla perustetut yhteismetsät ovat Linnalan mukaan tyypillisesti esimerkiksi sukujen tai metsäsijoittajien omistuksessa.