Lukion tuntijakouudistukseen tarjolla kolme vaihtoehtoa

Työryhmä vähentäisi äidinkielenopetuksesta yhden kurssin. Toisen kotimaisen kielen opetus säilyy ennallaan. Liikunta taas saisi lisäkurssin.

Kotimaa
Tuuli Toivanen.
Yle Uutisten toimittaja Tuuli Toivanen kertoo, mitä lukion tuntijaon uudistaminen merkitsee.

Lukiokoulutuksen uudistamista pohtinut työryhmä tarjoaa kolmea eri mallia lukion tuntijaon uudistamiseksi. Niiden kaikkien tavoitteena on yleissivistyksen vahvistaminen.

Vaihtoehto A:ssahumanistis-yhteiskunnallisissa aineissa kaikille olisi yksi yhteinen kurssi. Sen jälkeen opiskelija voisi valita kahdeksan syventävää kurssia. Valinnat tehtäisiin historiasta, yhteiskuntaopista, psykologiasta, filosofiasta ja uskonnon/elämänkatsomustiedosta.

Luonnontieteellisissä aineissa opinnot alkaisivat myös kaikille yhteisellä osuudella. Kaikki kävisivät myös yhden kurssin terveystietoa. Lisäksi opiskelijan tulisi valita kahdeksan kurssia laajentavia opintoja biologiasta, kemiasta, fysiikasta, maantieteestä ja terveystiedosta.

Taideaineita pitäisi opiskella jatkossakin kolme kurssia, mutta opinnot voisi valita nykyistä vapaammin.

_Matematiikan ja kielten _opintomääriin työryhmä ei esitä muutoksia. Matematiikan aluksi olisi yhteisiä opintoja, jonka jälkeen opetus eriytyisi pitkään tai lyhyeen matematiikkaan.

_Äidinkieltä _taas olisi tarjolla yksi syventävä kurssi nykyistä vähemmän. Äidinkieltä hyödynnettäisiin ja sovellettaisiin kuitenkin myös muun muassa tutkielmatyöskentelyssä ja teemaopinnoissa.

Toisen kotimaisen kielen opetuksen määrää ei aiota muuttaa. Myös muiden kielten opiskelumäärät pysyvät ennallaan.

_Liikuntaa _ehdotetaan lisättävän yhden kurssin verran.

Uutuutena työryhmä esittää kolmen kurssin laajuisia _teemaopintoja. _Niiden tehtävänä olisi eheyttää lukion ainejakoista opetusta ja tukea opiskelijaa kokonaisuuksien hallinnassa.

Vaihtoehto B poikkeaisi A:sta siten, että uskontoa tarjottaisiin yksi syventävä kurssi vähemmän ja teemaopintoja edellytettäisiin yhteensä viisi kurssia. Teemaopinnoista kaksi kurssia olisi sidottu humanistis-yhteiskunnallisten ja katsomuksellisten opintojen sekä luonnontieteellisten opintojen aineryhmiin.

Vaihtehto C poikkeaisi muista siten, että siinä pitäisi opiskella jokaista oppiainetta vähintään yksi kurssi. Muuten se olisi pitkälti A-vaihtoehdon kaltainen.

Oppimäärät säilyisivät ennallaan

Työryhmän esitykset eivät muuttaisi opintojen laajuutta, vaan kaikissa vaihtoehdoissa se säilyisi kolmena vuotena ja 75 kurssina.

Opetusministeri Krista Kiurulle (sd.) tänään jätetyllä esityksellä ei työryhmän mukaan ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Kustannukset alenisivat, mutta vain lievästi.

Työryhmä katsoo esityksensä ottavan huomioon opiskelijoiden valmiuksiin ja motivaatioon liittyviä eroja. Lisäksi ehdotukset auttavat lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan erilaistia opiskelijoita rakentamaan joustavia opintopolkuja.

Lisäksi työryhmä uskoo, että uudistukset vahvistaisivat opiskelijoiden tietoja ja ennen kaikkea taitoja sekä kykyä soveltaa osaamistaan.

Lopullisen päätöksen lukion tuntijaosta tekee valtioneuvosto.